23.05.2014
Akavan Erityisalojen verkkolehti
2/2014

Heini Alakoski

Kela korvaa perhevapaiden kuluja työnantajalle

Yritys pyörii lasten ehdoilla

Yksinyrittäjä yhdistää joustavasti työn ja vauvanhoidon. Tukijärjestelmä mahdollistaa yrityksen pyörittämisen myös vanhempainvapaalta käsin.

Kun helsinkiläinen Heini Alakoski perusti yhden naisen tapahtumatuotantoyrityksensä vuonna 2005 oli hän lapseton. Perhe on kasvanut yrittäjävuosien varrella, vuonna 2007 syntyivät kaksostytöt ja vuonna 2013 maailmaan tuli vielä kolmas pieni tyttö.

– Pikkulapsiaika on varmaan aina enemmän tai vähemmän raskasta, mutta mielestäni yrittäjänä toimiminen antoi liikkumavaraa työn ja perheen yhdistämisessä. Yrittäjyys mahdollistaa sen, ettei tarvitse valita joko työssäkäyntiä tai lasten kanssa kotona olemista vaan saattaa valita joustavasti molemmat. Uskon, että palkkatyössä oleminen olisi itse asiassa huonompi vaihtoehto tässä tilanteessa.

Alakoski kuitenkin huomauttaa, että yrityksen koko ja toiminnan laatu vaikuttavat olennaisesti siihen, miten yrityksen pyörittäminen onnistuu äitiyslomalta käsin. Suuremmassa työllistävässä yrityksessä, jossa on satsattu myös esimerkiksi toimitiloihin ja laitteisiin, joutuu yrittäjä luonnollisesti miettimään perhevapaidensa järjestelyjä aivan eri tavalla.

Heini Alakoski kertoo tehneensä töitä lasten ehdoilla. Toisinaan on käynyt niinkin, että tärkeä asiakas on todennäköisesti menetetty, kun asiakaspalaveriin ei ole päässyt lapsen sairastuttua. Jonkun kerran Alakoski on ostanut hoitoapua ja silloin tällöin hän on myös saapunut palaveriin vauva kainalossa.

Alakosken neuvo perheenlisäystä suunnitteleville yrittäjille on, että äitiysloman aikaista toimeentuloa kannattaa miettiä hyvissä ajoin.

– Kuluthan juoksevat koko ajan, vaikka tulosi pienenevät. YEL-työtulo pitäisi ajoissa nostaa tarpeeksi suureksi, jotta äitiyspäivärahalla voi sitten myöhemmin tulla toimeen. Itse olen myös perhevapaiden aikana yrittänyt huolehtia tulevastakin sosiaaliturvastani ja pitänyt YEL-työtulon kohtuullisella tasolla.

– Silloin tällöin olen saapunut palaveriin vauva kainalossa, yrittäjä Heini Alakoski kertoo. Hän on Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn jäsen.

Kuva: Veikko Somerpuro

 

Mitä työnantajalle merkitsee se, kun työntekijä jää äitiyslomalle? Moni yrittäjä voi epäröidä nuoren naisen palkkaamista, sillä vanhemmuudesta aiheutuvista kuluista liikkuu erilaisia kauhutarinoita. Vastoin monia ennakkokäsityksiä Kela korvaa varsin hyvin äitiysvapaasta koituvia kuluja työnantajille. Esimerkiksi jos työehtosopimus edellyttää, että työntekijälle on maksettava palkkaa äitiysvapaan ensimmäisiltä kuukausilta, niin Kela korvaa työnantajalle saman määrän kuin mikä työntekijälle maksettaisiin päivärahana. Tosin palkasta aiheutuvat sosiaalikulut ja lomapalkkakulut korvataan vain osittain.

Aivan kaikista vanhemmuudesta aiheutuvista kuluista eivät työnantajat kuitenkaan saa Kela-korvausta. Raskaudesta johtuvat sairauslomat korvataan samoilla periaatteilla kuin sairauksista johtuvat poissaolot yleensä. Näin työnantaja voi saada korvausta vasta kymmenenneltä sairauspäivältä ensimmäisen poissaolon kohdalla.

Sairaan lapsen hoitokuluista ei korvausta

Työnantajalle ei myöskään korvata sitä, kun työntekijä käyttää oikeuttaan hoitaa alle 10-vuotiasta sairasta lasta kotona.

Työntekijä voi jäädä kotiin korkeintaan neljäksi päiväksi kerrallaan ja useimmat työehtosopimukset edellyttävät näiden neljän hoitopäivän olevan palkallisia.

Isolla työnantajalla vanhemmuudesta koituvat kulut harvoin muodostavat merkittävää menoerää muihin henkilöstökuluihin suhteutettuna. Mutta toisinaan pienille naisvaltaisilla aloilla toimiville yrityksille voivat perhevapaat tulla kalliiksi suhteessa liikevaihtoon ainakin huonon tuurin sattuessa kohdalle.

Suomen Yrittäjänaiset ry on teettänyt esimerkkilaskelman vanhemmuuden kuluista. Laskelman mukaan ”keskivertolapsesta” koituisi työnantajalle 14 263 euron kulut, jos äidin palkka on 2800 euroa. Laskelmassa on oletettu, että äiti olisi raskausaikana viisi päivää sairauslomalla ja hoitaisi sairastunutta lasta yhdeksänä vuotena viisi päivää vuodessa. Runsas puolet kuluista muodostuukin sairastuneen lapsen hoitamisesta. Äitiys- ja vanhempainvapaan palkka- ja lomapalkkakuluistakin kertyy noin 5500 euroa.

Laskelmassa ei ole mukana sijaisen palkkaamisesta koituvia kuluja. Monet työnantajat jättävät sijaiset kokonaan palkkaamatta, mutta ylimääräisiä kuluja koituu niiden naisvaltaisten alojen työnantajille, joiden on palkattava sijainen jokaista lyhyttäkin poissaoloa paikkaamaan. Toisinaan sijaisia on myös vaikea löytää, jos työpaikalla tarvitaan pitkälle koulutettua erikoistunutta työvoimaa.

Isät jakamaan hoitovastuuta alusta alkaen Työelämäasioiden asiantuntija Tarja Arkio Akavasta huomauttaa, että sairastuneen lapsen hoitopäivien palkallisuus on osa työehtoneuvotteluissa sovittua kokonaispakettia. Kun paketista on aikanaan sovittu, ovat työnantajat saaneet vastaavasti jossakin muussa asiassa myönnytyksiä. Arkio kuitenkin näkee myös naisvaltaisten alojen pienyrittäjille perhevapaista koituvat ongelmat ja pitää niitä valitettavina.

– Akava ajaakin niin sanottua 6+6+6 -mallia, jossa vanhempainvapaat jakautuvat niin, että kumpikin vanhempi pitää vähintään yhden kolmasosan vapaista. Olisi monelta kannalta tärkeää, että isät – ja näin myös isien työnantajat – alkaisivat ottaa enemmän vastuuta lasten hoitamisesta, Arkio sanoo ja jatkaa:

– Kun isä jakaa hoivavastuun alusta alkaen, niin on todennäköistä, että myöhemminkin vastuu kotitöistä ja lapsista jakautuu tasaisemmin. Sairastuneen lapsen hoitaja voi onneksi olla jo nyt melkein yhtä usein isä kuin äitikin.

Teksti: Taru Berndtson

 
Kerro kaverille
 
2/2014
2/2014
Hyvän (työ)olon puolesta
Hyvän (työ)olon puolesta
2/2014
2/2014
Hyvän (työ)olon puolesta
 
2/2014
2/2014
 
2/2014
2/2014
Aikataulutettu arki
Aikataulutettu arki
2/2014
2/2014
Aikataulutettu arki
Osaava nainen
Osaava nainen
Osaava nainen
Asennemuutoksen aika
Asennemuutoksen aika
Asennemuutoksen aika
Paras työpaikka 50+
Paras työpaikka 50+
Paras työpaikka 50+
Näin vaikutamme!
Näin vaikutamme!
2/2014
2/2014
Näin vaikutamme!
Kiireestä kohtuuteen
Kiireestä kohtuuteen
Kiireestä kohtuuteen
Kuusi näkökulmaa siitä, ”kuinka työelämässä selviää hengissä”
Kuusi näkökulmaa siitä, ”kuinka työelämässä selviää hengissä”
Kuusi näkökulmaa siitä, ”kuinka työelämässä selviää hengissä”
Kutsumustyö saa silmät syttymään
Kutsumustyö saa silmät syttymään
Kutsumustyö saa silmät syttymään
Haku päälle
Haku päälle
Haku päälle
 
2/2014
2/2014
 
2/2014
2/2014
 
2/2014
2/2014
Puhtaampien vaatteiden puolesta
Puhtaampien vaatteiden puolesta
2/2014
2/2014
Puhtaampien vaatteiden puolesta
 
2/2014
2/2014
Suomen suveen!
Suomen suveen!
2/2014
2/2014
Suomen suveen!
Ansioituneita palkittiin
Ansioituneita palkittiin
2/2014
2/2014
Ansioituneita palkittiin
Suosittele jäsenyyttä!
Suosittele jäsenyyttä!
2/2014
2/2014
Suosittele jäsenyyttä!

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi