21.05.2015
Akavan Erityisalojen verkkolehti
2/2015

Pikaopas henkilöstön vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla

Käydäänkö työpaikallasi henkilöstön vähentämiseen liittyviä yt-neuvotteluja? Tässä pikaopas, josta voi olla sinulle apua.

Akavan Erityisalat ja neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN tukevat kaikin tavoin jäseniä yt-neuvottelujen aikana. Mikäli siis joudut työvoiman vähennystä koskevaan neuvotteluun, kannattaa olla yhteydessä Akavan Erityisalojen yksityissektorin edunvalvontaan.

Juridista apua on saatavissa paitsi neuvotteluiden aikana myös niiden jälkeen esim. työsuhteen päättämisen tai lomautuksen laillisuusarviointiin, neuvotteluihin työantajaosapuolen kanssa ja mahdolliseen riitautukseen Akavan Erityisalojen jäsenilleen ottaman oikeusturvavakuutuksen turvin. Työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä sinua neuvoo ensisijaisesti Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko.

Ohjeita yt-neuvotteluihin

Yt-neuvotteluiden lopputulos usein arvattavissa

Yhteistoimintaneuvotteluista on tullut näytelmää,
jonka lopputulos on selvä. YTN:n teettämässä
tutkimuksessa luottamusmiehet suhtautuvat yt-neuvotteluihin sitä kyynisemmin mitä pidempään he ovat luottamustoimessa olleet.

Peräti 76 prosenttia luottamusmiehistä katsoi,
että neuvottelujen lopputulos oli sovittu jo
etukäteen. Työnantajista samaa mieltä oli 13
prosenttia.

– Monilla työpaikoilla konsernin johto on sanellut
lopputuloksen valmiiksi, tutkimuksen tekijä
VTM Heikki Uhmavaara toteaa.

Luottamushenkilöistä 41 prosenttia totesi,
että yt-neuvotteluissa etsittiin aidosti ratkaisua,
työnantajista tätä mieltä oli 88 prosenttia.

Väen vähentämisneuvotteluissa 13 prosenttia
luottamusmiehistä piti vaikutusmahdollisuuksiaan
hyvinä. Osuus kasvoi 58 prosenttiin,
kun kyse oli töiden, työaikojen ja -tilojen järjestämisestä.

Vain vajaassa puolessa työpaikoista
yt-menettelyä on käytetty muuhun kuin henkilöstön
leikkauksiin.

Kyselyyn vastasi 448 YTN:n luottamusmiestä ja 67 työnantajan edustajaa.

Teksti: Birgitta Suorsa/UP

 

Milloin käydään yhteistoimintaneuvotteluita?

Lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sovelletaan yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Ennen työvoiman vähentämistä työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut. Työvoiman vähentämisellä tarkoitetaan irtisanomisia, lomauttamisia sekä osa-aikaistuksia.

Usein unohdetaan, että yhteistoimintalaki velvoittaa käymään neuvotteluja monista muistakin, myös myönteisistä muutostilanteista. Tässä jutussa keskitytään kuitenkin työvoiman vähennystilanteisiin.

Ketkä ovat neuvottelujen osapuolet?

Työvoiman vähentämistä koskevissa neuvotteluissa osapuolina ovat työnantaja ja henkilöstön edustajina yleensä luottamusmiehet tai -valtuutetut. Neuvottelut voidaan käydä myös niin sanotussa yhteisessä kokouksessa.

Yksittäisen työntekijän tai yksittäisten työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista voidaan käsitellä työntekijän tai työntekijöiden ja työnantajan välillä. Jokaisella työntekijällä on tällöin aina oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa ja työnantajan kesken.

YTN suosittelee, että ylemmät toimihenkilöt valitsevat itselleen luottamusmiehen tai -valtuutetun, joka osallistuu ylempien
toimihenkilöiden edustajana yt-neuvotteluihin. Neuvoja vaalin toteuttamiseen saat ottamalla yhteyttä Akavan Erityisalojen edunvalvontaan.

Millainen on neuvotteluiden kulku?

Käytännössä yhteistoimintaneuvottelu alkaa työnantajan tekemällä neuvotteluesityksellä. Työnantajan tulee antaa kirjallinen neuvotteluesitys neuvottelujen ja työllistämistoimien käynnistämiseksi viimeistään viisi kalenteripäivää ennen neuvottelujen aloittamista. Tänä aikana henkilöstön edustajilla/neuvottelun osapuolella on mahdollisuus valmistautua neuvotteluihin. Tätä aikaa ei lasketa mukaan varsinaisiin neuvotteluaikoihin, jollei työehtosopimuksella ole muuta sovittu. Neuvotteluesityksen muodosta ja tarkasta vähimmäissisällöstä säädetään laissa yhteistoiminnasta yrityksissä.

Miksi neuvotteluja käydään?

Työvoiman vähentämistä koskevat asiat on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Aidon vuoropuhelun on toteuduttava neuvotteluissa. Henkilöstöllä on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa ratkaisuihin yt-laissa säädetyissä asioissa. Tämä edellyttää sitä, että henkilöstölle annetaan riittävät tiedot ja mahdollisuus esittää mielipiteensä, tietonsa ja kertoa kokemuksistaan.

Vuorovaikutuksen toteutuminen edellyttää luonnollisesti myös sitä, että neuvotteluja käydään oikea-aikaisesti niin, että
henkilöstön edustajat voivat vielä vaikuttaa päätökseen.

Yt-laki velvoittaa työnantajan neuvottelemaan työntekijöiden kanssa, mutta ei valitettavasti velvoita pääsemään yhteisymmärrykseen lopputuloksesta. Työnantaja saa siis viime kädessä tehdä päätökset – käytyään yt-lain mukaiset neuvottelut henkilöstön kanssa.

Millaisista asioista neuvotellaan?

Neuvoteltaviin asioihin kuuluvat vähennystoimien perusteet, vaikutukset, toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet sekä vaihtoehdot työvoiman vähentämiselle. Myös toimenpiteet, joilla lievennetään vähentämisestä työntekijöille aiheutuva seurauksia, kuuluvat neuvoteltaviin asioihin.

Perusteiden ja vaikutusten käsittelyn jälkeen pitäisi olla selvillä tiedot siitä,

  • mikä työ vähenee ja miksi
  • miten paljon työn arvioidaan vähenevän
  • millä ajanjaksolla väheneminen tapahtuu
  • miten tuotantoa mahdollisesti muutetaan
  • mitä mahdollisia päällekkäisyyksiä työtehtävissä on
  • mihin töitä siirretään jos siirretään
  • onko toiminta voitollista/tappiollista
  • mitkä ovat täsmälleen ottaen taloudelliset perusteet ja taloudellinen tilanne
  • mitkä ovat töiden uudelleenjärjestelyiden perusteet
  • mitkä ovat kustannussäästöjen perusteet ja mihin lukuihin ja laskelmiin säästötarve perustuu
  • missä määrin on perusteltua tai välttämätöntä vähentää työntekijöitä.

Yhteistoimintamenettelyssä on pyrittävä minimoimaan työvoiman vähentämisestä henkilöstölle aiheutuvat haitat ja selvitettävä,
miten irtisanomisilta voitaisiin välttyä. Neuvotteluissa käsiteltäviä asioita ovat erityisesti koulutus- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet sekä työ- ja työaikajärjestelyt. Muita neuvoteltavia ja käsiteltäviä asioita voivat olla esimerkiksi vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön, opintovapaalle ja vastaaviin järjestelyihin haluavien määrä. Lisäksi yhteistoimintaneuvotteluissa pitää käsitellä mahdollisuudet vähentää irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistamisista
aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, jos työvoiman vähentämisestä ei voida luopua.

Kuinka kauan neuvotellaan?

Työvoiman vähentämistä koskeville neuvotteluille on laissa ja työehtosopimuksissa säädetty vähimmäisajat.

Vähimmäisneuvotteluaika on joko 14 päivää tai kuusi viikkoa. Sovellettava neuvotteluaika riippuu irtisanottavien, lomautettavien
tai osa-aikaistettavien työntekijöiden määrästä sekä lomautuksen kestosta.

Neuvotteluajan päätyttyä työnantajan on kohtuullisen ajan kuluessa annettava yleinen selvitys neuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Laissa tai sen perusteluissa ei ole määritelty kohtuullisen ajan pituutta. Käytännössä kohtuullinen aika voi olla laajoissa työvoiman vähentämistilanteissa korkeintaan muutaman viikon pituinen.

Laki ei määrää, kuinka monta neuvottelua on pidettävä neuvotteluajan kuluessa. Neuvotteluja on käytävä niin monta, että asiat
tulevat huolella käsitellyiksi.

Mikä on pöytäkirjan merkitys?

Laissa ei ole asetettu työnantajalle automaattista velvollisuutta pitää neuvotteluista pöytäkirjaa.

Työnantajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, jos joku neuvotteluihin osallistunut sitä pyytää. Laissa ei ole määritelty tarkkaa pyyntöajankohtaa. Koska neuvotteluissa pidettävällä pöytäkirjalla on keskeinen merkitys
myöhemmin neuvottelujen sisältöä ja neuvotteluvelvoitteen täyttymistä arvioitaessa, on henkilöstön edustajan/neuvotteluiden
osapuolen pyydettävä pöytäkirjaa pidettäväksi. Tarkoituksenmukaisin ajankohta pyynnön esittämiselle on neuvotteluiden alku.
Pöytäkirjojen tarkistamisesta ja osapuolille toimittamisesta voidaan ja kannattaa sopia ennakolta. Käytännössä kannattaa sopia
niin, että edellisen neuvottelukerran pöytäkirja toimitetaan osapuolille vähintään päivä ennen uutta neuvottelukertaa.

Pöytäkirjoista on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat:

  • milloin yhteistoimintaneuvotteluja on käyty
  • ketkä ovat osallistuneet niihin
  • neuvottelujen tulokset
  • eri mieltä olleiden osapuolten kannanotot

Pöytäkirjaan voi sanella sanasta sanaan omia kannanottoja tai liittää valmiiksi kirjoitettuja selvityspyyntöjä eri asioista. Samoin siihen voi jättää varauksen siitä, että selvityspyyntöjä tai kommentteja toimitetaan myöhemmin liitteeksi. Näin toimittaessa ei voida myöhemmin väittää, ettei asia olisi ollut neuvotteluissa esillä. Kirjaamatta jäävillä tai esim. neuvottelujen ulkopuolisilla keskusteluilla ei ole juurikaan näyttöarvoa myöhemmin neuvottelujen sisältöä tutkittaessa. Myös pöytäkirjojen liitteet tulee kuitata. Allekirjoitus vahvistaa sen, että neuvottelujen kulku, asioiden käsittelyt ja osapuolten näkemykset on kirjattu pöytäkirjaan merkityn
mukaisesti.

HUOMAA! Yt-neuvotteluja tulee käydä myös monista myönteisistä asioista. Seuraavassa Yhteenvedossa käsittelemme aihetta koulutussuunnittelun näkökulmasta.

 

Mikäli neuvotteluissa ei ole syntynyt yhteisymmärrystä tai sopimusta käsiteltävästä asiasta, tulee mm. kirjausten ”todettiin”, ”sovittiin” yms. tilalle muotoilla ”työnantajan/palkansaajien edustaja totesi” jne. Mikäli pöytäkirjan sisältöä ei saada muutettua vastamaan asioiden todellista kulkua tai ne muutoin ovat esim. epäselviä, voi niiden allekirjoittamisesta kieltäytyä kokonaan.

Mitä tehdä erimielisyystapauksissa?

Mikäli käytyjen yt-neuvotteluiden lainmukaisuudesta tai työsuhteiden päättämisistä, lomautuksista tai osa-aikaistuksista syntyy
erimielisyyttä, YTN tai Akavan Erityisalat voi ottaa asian käsiteltäväksi. Selvitämme tällöin mahdollisuudet työsuhteen päättämisen tai lomautuksen riitautukseen.

Ensisijaisesti tarkoituksena on luonnollisesti neuvotella esim. korvauksista työnantajan kanssa, mutta viime kädessä, ellei asiassa ole mahdollisuutta saavuttaa ratkaisua sopimusteitse, asia voidaan saattaa oikeusturvavakuutuksella oikeuden ratkaistavaksi.

Koonnut: Anna Joutsenniemi
Lähde: www.ytn.fi

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Mikä hieno työvoitto!
Pääkirjoitus: Mikä hieno työvoitto!
2/2015
2/2015
Pääkirjoitus: Mikä hieno työvoitto!
Puheenjohtajalta: Hyvä Jäsen!
Puheenjohtajalta: Hyvä Jäsen!
2/2015
2/2015
Puheenjohtajalta: Hyvä Jäsen!
Tilinpäätös: Kasvava työttömyys rasittaa taloutta
Tilinpäätös: Kasvava työttömyys rasittaa taloutta
2/2015
2/2015
Tilinpäätös: Kasvava työttömyys rasittaa taloutta

Hakemustulvasta huolimatta työttömyyskassa palvelee kohtuuajassa
Hakemustulvasta huolimatta työttömyyskassa palvelee kohtuuajassa
2/2015
2/2015
Hakemustulvasta huolimatta työttömyyskassa palvelee kohtuuajassa
Akavan Erityisaloille uusi Koulutuspoliittinen ohjelma
Akavan Erityisaloille uusi Koulutuspoliittinen ohjelma
Akavan Erityisaloille uusi Koulutuspoliittinen ohjelma
Kulttuuria ja hallintoa eduskuntavaalikeskusteluun
Kulttuuria ja hallintoa eduskuntavaalikeskusteluun
2/2015
2/2015
Kulttuuria ja hallintoa eduskuntavaalikeskusteluun
Tolkullista palkkaa ja työrauhaa av-kääntäjien tessistä
Tolkullista palkkaa ja työrauhaa av-kääntäjien tessistä
2/2015
2/2015
Tolkullista palkkaa ja työrauhaa av-kääntäjien tessistä
Lomalle lompsis!
Lomalle lompsis!
Lomalle lompsis!
Henkilöstöedustus kuntoon ammattikorkeakouluissa!
Henkilöstöedustus kuntoon ammattikorkeakouluissa!
Henkilöstöedustus kuntoon ammattikorkeakouluissa!
Voiko työntekijä irtisanoa määräaikaisen työsopimuksen?
Voiko työntekijä irtisanoa määräaikaisen työsopimuksen?
2/2015
2/2015
Voiko työntekijä irtisanoa määräaikaisen työsopimuksen?
Inspiraatiopäivä: Rohkeasti kohti digiaikaa
Inspiraatiopäivä: Rohkeasti kohti digiaikaa
Inspiraatiopäivä: Rohkeasti kohti digiaikaa
Turvallisin mielin matkalle jäsenkortin kanssa
Turvallisin mielin matkalle jäsenkortin kanssa
2/2015
2/2015
Turvallisin mielin matkalle jäsenkortin kanssa
Pelisääntöjen vapaat markkinat
Pelisääntöjen vapaat markkinat
2/2015
2/2015
Pelisääntöjen vapaat markkinat
Kesätöihin tai harjoitteluun menossa?
Kesätöihin tai harjoitteluun menossa?
2/2015
2/2015
Kesätöihin tai harjoitteluun menossa?
Miksi jäsenen pitää päivittää omat tietonsa?
Miksi jäsenen pitää päivittää omat tietonsa?
Miksi jäsenen pitää päivittää omat tietonsa?

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi