26.05.2016
Akavan Erityisalojen verkkolehti
2/2016

Nollasopimus

Pelargoni vai sittenkin ruusu? Nollasopimuslainen viittomakielentulkki Päivi Laitinen tulkkaa, kun Matti Kokkosen Puutarhan Jari Holmström kertoo parvekekukkien vaatimuksista.

Reilut pelisäännöt
nollasopimuksella tehtävälle työlle

Yhä useampi akavalainen kirjoittaa nimensä sopimukseen, joka velvoittaa tulemaan töihin työnantajan määräyksestä, mutta ei takaa ensimmäistäkään työtuntia. Akava vaatii osa-aikatyöhön rehtejä ehtoja ja pelisääntöjen kirjaamista lakiin.

Matalasuhdanteen pitkittyessä ja tuottavuusvaatimusten kiristymisen myötä työvoiman käyttöä joustavasti säätelevät sopimukset ovat yleistyneet niin yrityksissä kuin julkisissa organisaatioissa. Muiden muassa monet tulkit, kielenkääntäjät, lakimiehet, eläinlääkärit, viestinnän ammattilaiset ja museo-oppaat joutuvat jopa vuosikausiksi sitoutumaan vaativaan asiantuntijatyöhön, jossa työn ja palkan määrää ei voi ennalta tietää.

Villi kenttä

Työnantajat tarjoavat kolmenlaisia sopimuksia: Tarvittaessa työhön kutsuttava suostuu siihen, ettei hänelle luvata sen enempää minimi- kuin maksimitunteja. Nollatuntisopimuksessa työaika vaihtelee nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Vaihtelevan työajan sopimuksessa määritellään vähimmäis- ja enimmäistunnit tietyn aikajakson sisällä. Puhekielessä kaikista käytetään yleisnimitystä nollatuntisopimus.

Kari Eskola– Ja koska lainsäädäntö ei tunne tällaista käytäntöä, on nollatyökenttä villi ja työntekijän neuvotteluasema tavallisesti heikko. Työlainsäädäntö on tehty työntekijän suojelemiseksi, mutta nollatyöllä voidaan kiertää lakia esimerkiksi työsuhteen päättämistilanteessa, toteaa Akavan Erityisalojen työmarkkinalakimies Kari Eskola.

Pari vuotta sitten työ- ja elinkeinoministeriön Nollatyösopimukset – työoikeudellinen selvitys -työryhmässä istunut Eskola ryhtyy listaamaan nollatuntisopimusten epäkohtia. Työnantajalla ei esimerkiksi ole korvausvelvollisuutta peruutetusta työkeikasta, jos nollatuntityöntekijälle ei ole laadittu työvuorolistaa.

Monenlaista huonoa

Oikeudenmukaisuutta 0-sopimuksiin

Akava korostaa, ettei korkeakoulutettujen edunvalvoja halua estää joustavaa työskentelyä. Työlainsäädännön keinoin on tukittava porsaanreiät ja vahvistettava työntekijän asemaa:

  • Työsopimuksessa on määriteltävä minimituntimäärä.
  • Työntekijälle ei saa tulla työttömyysturvan karenssia, jos hän irtisanoutuu nollatuntisopimuksesta silloin, kun työnantaja ei ole tarjonnut tunteja.
  • Lisätyösuostumuksen voi antaa vasta työsuhteen aikana – ei nykyiseen tapaan työsopimuksessa.
  • Työsuhde on muutettava täysiaikaiseksi siinä vaiheessa, kun työntekijä käytännössä tekee täyttä päivää.
  • Selkiytetään säännöksiä, joiden mukaan työntekijä voi kieltäytyä tarjotusta työstä tai tehdä rinnakkain töitä muille työnantajille.
  • Vakituiselle nollatuntityöntekijälle on tarjottava samat työsuhde-edut kuin täysiaikaisille, vähintään työterveyshuolto.
 

Nollatuntisopimus voi jatkua vuosia, eikä työnantaja siitä huolimatta järjestä työntekijälle työterveyshuoltoa eikä maksa sairausajan palkkaa.

– Työntekijä saa kyllä lomakorvauksen, mutta ei useinkaan pääse pitämään vuosilomaa. Vaihtelevan työajan sopimuksessa isona haasteena on, ettei työtuntimäärä tuota riittävää toimeentuloa akavalaiselle jäsenelle. Viittomakielialan tulkeillamme nollasopimukset toimivat paremmin, koska työnantajat haluavat noudattaa ammattiliiton suosituksia, Eskola kertoo.

Perhevapaan toimeentulosta ja töiden jatkumisesta myöhemmin nollatuntilainen voi vain unelmoida. Kun nollatuntityöntekijä päättää työsuhteensa sen vuoksi, ettei työnantaja ole tarjonnut riittävästi tunteja pitkään aikaan, edessä on lähtökohtaisesti kolmen kuukauden karenssi.

– Työyhteisön sisällä nollatuntilainen on täysiaikaisia huonommassa asemassa. Nollatuntisopimuslaiselta odotetaan täyttä panosta silloin, kun kapasiteettia tarvitaan, mutta häntä ei välttämättä usuteta kehittämispalavereihin, eikä hän pääse osallistumaan henkilöstökoulutuksiin – paitsi jos tulee palkatta omalla ajallaan. Myöskään henkilöstöedut eivät välttämättä ulotu häneen.

Joustoja tarvitaan

Samalla kun nostaa esiin nollatuntisopimusten heikkouksia ja peräänkuuluttaa työntekijöiden oikeuksia Eskola toteaa, että joustavasta työajasta sopiminen on kaikkien etu, kun se tehdään työntekijälle kohtuullisin ehdoin.

Hän huomauttaa, että korkeakoulutetuille erilaiset osa-aikajärjestelyt ovat perinteisesti mahdollistaneet työntekemisen opintojen ohessa.

Elämässä voi myöhemminkin olla vaiheita, jolloin väljästi aikataulutettu työ sopii täysiaikaista sitoutumista paremmin.

– Järjestelmää on kehitettävä niin, että työsopimus takaa jonkunlaisen minimityömäärän, lainsäädäntö määrittelee työnteon vakiintumisen sekä työsuhteen täysiaikaistamisen siinä vaiheessa, kun huomataan, että nollatuntilainen tekee käytännössä täyttä päivää. Keskeiset työsuhteen ehdot, kuten sairausajan palkka ja oikeus työterveyshuoltoon on niin ikään kirjattava lakiin, Eskola painottaa.

LUE MYÖS:

Silppua koko työura

Onnellinen nollasopimuslainen

Mikä 0-sopimus?

Nollatuntisopimus, nollatyösopimus, keikkatyöläinen, tt eli tarvittaessa töihin tuleva. Samalla työsopimustyypillä on monta nimeä.

  • Nollasopimuksessa työnantaja ei takaa työntekijälle yhtäkään työtuntia. Työsopimuksessa voi esimerkiksi lukea, että töitä on 0–40 työtuntia viikossa.
  • Palkkaa maksetaan vain tehdyistä työtunneista. Työsuhde voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.
  • Periaatteessa työntekijä voi kieltäytyä tulemasta töihin, kun työnantaja tarjoaa hänelle töitä. Riskinä on se, että tunteja ei jatkossa tarjota tällaiselle työntekijälle.
  • Jos töitä ei ole riittävästi tarjolla, työntekijällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan.
  • Monille nollasopimus on mainio ratkaisu. Se on hyvä väylä työelämään. Esimerkiksi opiskelijat voivat haluta tehdä töitä joustavasti. Ongelmaksi nollasopimus voi muuttua silloin, kun esimerkiksi valmistumisen jälkeen opiskelija haluaakin kokoaikaiseen työhön, eikä työnantajalla ole halua muuttaa työsuhdetta kokoaikaiseksi.
  • Jos nollasopimuslainen irtisanoutuu esimerkiksi töiden vähyyden vuoksi, hän joutuu 15–90 päivän karenssiin. Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta voi saada vasta karenssin jälkeen.
  • Osa työnantajista takaa reilut työsuhteen ehdot myös nollasopimuslaisille, mutta useimmiten edut ovat heikommat kuin kokoaikaisilla. Nollasopimusta allekirjoittaessa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, onko nollasopimuslainen oikeutettu työterveyshuoltoon, lounasetuun ja sairausajan palkkaan. Omista työsuhteen ehdoista kannattaakin keskustella työnantajan kanssa. Apua saa työpaikan luottamushenkilöltä ja omasta ammattiliitosta.
 

Teksti: Akava, Paula Launonen. "Mikä 0-sopimus" Leena Filpus

Kuvat: Susa Junnola ja Uzi Varon

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Haluammeko halpamaaksi?
Pääkirjoitus: Haluammeko halpamaaksi?
2/2016
2/2016
Pääkirjoitus: Haluammeko halpamaaksi?
Puheenjohtajalta: Tyypillinen työsuhde – onko sitä?
Puheenjohtajalta: Tyypillinen työsuhde – onko sitä?
2/2016
2/2016
Puheenjohtajalta: Tyypillinen työsuhde – onko sitä?
Itsensätyöllistäjille edunvalvontajärjestö
Itsensätyöllistäjille edunvalvontajärjestö
2/2016
2/2016
Itsensätyöllistäjille edunvalvontajärjestö
Kilpailukykysopimuksen kohtalo yhä avoinna
Kilpailukykysopimuksen kohtalo yhä avoinna
2/2016
2/2016
Kilpailukykysopimuksen kohtalo yhä avoinna
Nähdään SuomiAreenalla!
Nähdään SuomiAreenalla!
2/2016
2/2016
Nähdään SuomiAreenalla!
Silppua koko työura
Silppua koko työura
2/2016
2/2016
Silppua koko työura
Onnellinen nollasopimuslainen
Onnellinen nollasopimuslainen
2/2016
2/2016
Onnellinen nollasopimuslainen
Valtion jäsenpäivä luotasi tulevaa
Valtion jäsenpäivä luotasi tulevaa
2/2016
2/2016
Valtion jäsenpäivä luotasi tulevaa
Virkamies kuin unelma?
Virkamies kuin unelma?
2/2016
2/2016
Virkamies kuin unelma?
Neuro nousuun!
Neuro nousuun!
2/2016
2/2016
Neuro nousuun!
Akava Asiaa: Uuden opettelussa auttaa uteliaisuus
Akava Asiaa: Uuden opettelussa auttaa uteliaisuus
2/2016
2/2016
Akava Asiaa: Uuden opettelussa auttaa uteliaisuus
Monialaisuus tekee koulutuspolitiikasta haastavaa
Monialaisuus tekee koulutuspolitiikasta haastavaa
2/2016
2/2016
Monialaisuus tekee koulutuspolitiikasta haastavaa
Tulevaisuuden työn 6 trendiä
Tulevaisuuden työn 6 trendiä
2/2016
2/2016
Tulevaisuuden työn 6 trendiä
Aamukorvassa ihminen on läsnä ihmiselle
Aamukorvassa ihminen on läsnä ihmiselle
2/2016
2/2016
Aamukorvassa ihminen on läsnä ihmiselle
Kunnollinen perehdytys työhön on kaikkien etu
Kunnollinen perehdytys työhön on kaikkien etu
2/2016
2/2016
Kunnollinen perehdytys työhön on kaikkien etu
Opiskelijat sisällä ammattiyhdistysliikkeessä
Opiskelijat sisällä ammattiyhdistysliikkeessä
2/2016
2/2016
Opiskelijat sisällä ammattiyhdistysliikkeessä
 
2/2016
2/2016
Vakuutusturvaa matkalle
Vakuutusturvaa matkalle
2/2016
2/2016
Vakuutusturvaa matkalle
Jos jäät työttömäksi, toimi näin
Jos jäät työttömäksi, toimi näin
2/2016
2/2016
Jos jäät työttömäksi, toimi näin

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi