08.12.2016
Akavan Erityisalojen verkkolehti
4/2016

Niina Sainius

Lämpöä puheeseen!

Eleet ja ilmeet ovat vaikuttavaa viestintää – hyvässä ja pahassa. Onneksi niitä voi jossain määrin itse hallita.

Jos esiintymisvalmentaja Niina Sainiuksen neuvoja noudatettaisiin, suomalainen asiantuntija irrottelisi enemmän esiintyessään. ”Asiantuntijuuteen” lukkiutumisen sijaan hän ammentaisi ilmaisuunsa voimaa omasta persoonastaan.

– Puhuisitko sinussa olevan jazz-diggarin innolla? Toisiko äidin roolisi esiintymiseen lämpöä? Uskon, että samalla asiakin menisi paremmin perille, Sainius rohkaisee.

– Meillä on niin hyvää asiantuntijaosaamista. On harmillista, ettei se useinkaan välity kuulijoille ja aiheuta reaktioita, koska tapa esiintyä on niin ilmeetön.

Asiantuntijanaisten helmasyntinä on Sainiuksen mukaan faktojen papattaminen liian nopeasti. On kuin tikkaisi ompelukoneella. Selitetään hengästyttävään tahtiin kaikki mahdollinen, ettei vaan kukaan pääsisi syyttämään tietämättömyydestä.

– Tehokkaampaa voisi olla se, että kiteyttää sanottavansa rauhallisesti. Etenkin tukalassa paikassa vaikutelma on monin verroin vakuuttavampi. Vähemmän on usein enemmän.

Ne tärkeät kädet...

Tuore USAn presidentinvaalikampanja antoi kosolti aineistoa analysoida puheenpitoa – ja käsien käyttöä höystämään viestejä.

– Donald Trump näytti sormillaan ok-merkkiä, vaikka saattoi samalla sanoa kauhistuttavia asioita. Syyttävä sormi oli käytössä kummallakin ehdokkaalla.

– Käyttämällä käsiä puhuessasi saat ääneesi tehoa ja olet luonteva. Nosta kädet reilusti (”tv-ruudun tasolle”) rintakehän yläpuolelle, se lisää tutkimusten mukaan vaikutelmaa asiantuntijuudesta, Sainius neuvoo.

Mikset puhuisi kerrankin isosti!

 

Entä missä käsien pitäisi olla, kun puhuu lavalla? – Missä vain, kunhan ne eivät ole lukittuina toisiinsa kuin tuokion kerrallaan. Mikset puhuisi kerrankin isosti ja nostaisi käsivartesi reilusti levälleen. Samalla kerrot kuulijoille, että NÄIN minä tämän asian näen, Sainio vinkkaa.

Jännittäminen on ok

Estradia jännittäville Sainiuksella on hyviä uutisia. Jännitys on luonnon oma dopingaine, joka voi parantaa suoritusta.

Oma kroppa kannattaa aktivoida ennen esitystä. Siihen on monia keinoja, Sainius itse käyttää sivustakatsottuna mielenkiintoista menetelmää, jossa 1) pidätetään hengitystä, 2) jännitetään kaikkia lihaksia yhtä aikaa ja 3) ravistellaan kroppaa niin että tärinä käy. Kuulemma toimii.

Liian ilmeettömiksi jämähtäneitä kasvoja taas voi vetreyttää xy-toistoilla: lausupa voimakkaasti ilmehtien x – y, x – y, x – y. Tämä käy myös päivittäiseksi aamuharjoitukseksi.

Niina Sainius

 

– Luota itseesi, niin muut uskovat asiaasi, rohkaisee Niina Sainius.

 

Lavalla ota jämäköitä askeleita, mutta älä vaella hermostuneesti. Rauhallisella liikkumisella voi tehokkaasti rytmittää esitystä. Pari askelta on kuin tekstin ”kappalejako”, jonka jälkeen on hyvä siirtyä seuraavaan asiakokonaisuuteen.

Yleisön reaktioista ei kannatta ottaa suurta stressiä. Ihan sama kuka sinua salista katselee! Jos jollakulla on hymy kasvoillaan, hän voi esityksesi sijaan ajatella viikonlopun ruokalistaa. Jos joku on synkeänä, voi hän olla asiastasi todella innostunut ja miettiä, miten hyödyntää kuulemaansa.

– Ota rento asenne. Olen asiantuntija ja tällaista tuli tänään!

Aiheutatko ilmeilläsi stressiä?

Sanaton viestintä – katseet, ilmeet, eleet ja äänenpainot – ovat järeitä vaikuttajia myös työpaikan arjessa, kokouksissa ja kahvipöydässä. Niiden avulla voi onnistua virittämään myönteisen ja innovatiivisen ilmapiirin tai hermostuttaa porukat vetäytymään kuoreensa.

– Me kaikki janoamme hyväksyntää, ja arvostamme sitä, että keskustelukumppani tai työkaveri on myönteisesti läsnä. On hyvä tiedostaa, millaisilla kasvonilmeillä on liikenteessä. Montako kertaa päivässä tulee aidosti hymyiltyä?

– Jokaisen on otettava vastuu omasta kehonkielestään, sillä se tarttuu. Vaikuttaminen on myös tietoista sanattoman viestinnän hyödyntämistä.

Sanaton viesti vetää pitemmän korren

  • Nonverbaali eli sanaton viestintä oli käytössä jo ennen puheen oppimista. Pitempi historia vaikuttaa osaltaan siihen, että mikäli verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä ovat ristiriidassa keskenään, uskomme mieluummin nonverbaalisia viestejä.
  • Nonverbaalinen viestintä on monikanavaista, moniselitteistä, kulttuurisidonnaista, osittain geneettisesti perityvää ja osittain opittua.
  • Nykykäsitysten mukaan reilusti yli puolet viestinnästä on nonverbaalista viestintää. Vaikka osuus on suuri, se ei yksinään takaa viestinnän onnistumista.
  • Nonverbaaliseen merkkijärjestelmään kuuluvat ääni, ilmeet, katse, eleet, liikkeet, asennot, tilankäyttö ja välimatka. Näiden koodien avulla ihmiset lähettävät toisilleen viestejä joko tiedostaen tai tiedostamattaan.

Lähde: https://kielikompassi.jyu.fi

 

TEKSTI Anna Joutsenniemi
KUVAT Janica Lönn

 
Kerro kaverille
 
4/2016
4/2016
 
4/2016
4/2016
Tasa-arvo ja uusi työ Akavan Erityisalojen painopisteinä
Tasa-arvo ja uusi työ Akavan Erityisalojen painopisteinä
4/2016
4/2016
Tasa-arvo ja uusi työ Akavan Erityisalojen painopisteinä
 
Millainen on koko elämäsi kunta?
Millainen on koko elämäsi kunta?
4/2016
4/2016
Millainen on koko elämäsi kunta?
Näin työpaikka selvisi kriisistä
Näin työpaikka selvisi kriisistä
4/2016
4/2016
Näin työpaikka selvisi kriisistä
Akavan Erityisalat 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen
Akavan Erityisalat 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen
4/2016
4/2016
Akavan Erityisalat 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen
Tärkeintä on vakaa työ ja toimeentulo tulevaisuuden työelämässä
Tärkeintä on vakaa työ ja toimeentulo tulevaisuuden työelämässä
4/2016
4/2016
Tärkeintä on vakaa työ ja toimeentulo tulevaisuuden työelämässä
Palava kiinnostus vie eteenpäin työelämän murroksessa
Palava kiinnostus vie eteenpäin työelämän murroksessa
4/2016
4/2016
Palava kiinnostus vie eteenpäin työelämän murroksessa
Tuhti paketti palveluita yrittäjälle
Tuhti paketti palveluita yrittäjälle
Tuhti paketti palveluita yrittäjälle
Kohti uutta työelämää
Kohti uutta työelämää
4/2016
4/2016
Kohti uutta työelämää
Erotu osaamisella
Erotu osaamisella
4/2016
4/2016
Erotu osaamisella
Palkkaa mut!
Palkkaa mut!
4/2016
4/2016
Palkkaa mut!
Miksi Ruotissa menee paremmin?
Miksi Ruotissa menee paremmin?
4/2016
4/2016
Miksi Ruotissa menee paremmin?
Irtisanottujen muutosturva paranee
Irtisanottujen muutosturva paranee
4/2016
4/2016
Irtisanottujen muutosturva paranee
Työttömyysturvaan muutoksia vuonna 2017
Työttömyysturvaan muutoksia vuonna 2017
Työttömyysturvaan muutoksia vuonna 2017

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi