23.02.2017
Akavan Erityisalojen verkkolehti

Elämäsi kuntaan!
– 11 kaupungin kulttuuripanostukset


KYSYMYKSET
  1. Kuinka paljon kaupunki käyttää rahaa kulttuuripalveluiden tuottamiseen tänä vuonna (2017)? (Kulttuuripalveluilla tarkoitetaan tässä kirjastotoimintaa, museo- ja näyttelytoimintaa, teatteri-, tanssi- ja sirkustoimintaa, musiikkitoimintaa ja muuta kulttuuritoimintaa)
  2. Kuinka suuri osuus em. summa on kaupungin tämän vuoden käyttötalousmenoista ja onko panostus riittävä?
  3. Kuinka arvioisitte kulttuuripalveluitten taloudellisen tilanteen kehittyvän kaupungissanne lähivuosina?
  4. Mitkä ovat kaupungin tämän hetken keskeisimmät kulttuurihankkeet, ja miksi juuri niihin satsataan?
  5. Miten kulttuuripalvelut ovat mukana kaupunkinne strategiassa valtuustokaudella 2017 – 2021 aluehallintouudistuksen toteutuessa?
******************HelsinkiKansalaistorin kupeeseen nousevasta Helsingin keskuskirjasto Oodista tulee kaupunkilaisten olohuone.

Helsinki

Stuba Nikula
 
Kulttuurijohtaja Stuba Nikula
 
  1. Noin 114 miljoonaa euroa. Kiinnostavampi vertailuluku on kuitenkin rahasumma, joka käytetään asukasta kohden. Se on Helsingissä noin 180 euroa.

  2. 2,5 prosenttia. Kiinnostavampaa kuin se, onko summa riittävä, on seurata sen kehittymistä. Helsinki ei ole leikannut kulttuurirahojaan vaan lisännyt niitä. Tämä on maassamme poikkeuksellista.

  3. Tiukkaa on, mutta isoja hankkeita on niin monta, että lisäyksiäkin on tulossa. Keskustakirjasto ja Tanssin talo ja muut isot hankkeet tarvitsevat erillistä lisärahoitusta. Sen löytymisestä on suuri konsensus. Tulevaisuus on siis valoisa.

  4. Tilahankkeita on useita, näistä suurin Keskustakirjasto. Helsinki satsaa myös paljon alueelliseen tasa-arvoon. Niin sanotussa Helsingin mallissa kolmen vuoden aikana yli 1 000 000 eurolla viedään taidelaitoksia neljälle keskustan ulkopuoliselle asuinalueelle. Myös taiteen perusopetuksessa on tekeillä ja suunnitteilla isoja alueellisen tasa-arvoisen saatavuuden satsauksia.

  5. Mahdoton sanoa, sillä valtuustostrategiaa ei vielä ole. Helsingin maakuntalain lausunnossa todetaan, ettei Helsinki näe tarvetta maakunnallisille kulttuuritehtäville. Kulttuurin identiteettiä rakentava tehtävä on hankala istuttaa keinotekoisen, vähäisen tai jopa olemattoman uusmaalaisuuden käsitteen päälle.
Espoo

Pentalan Saaristopäivillä tutustuttiin perinteiseen saaristolaiselämään. Saaristomuseo avautuu yleisölle vuonna 2018.

Espoo

  1. Kulttuurilautakunnan osuus on 49,6miljoonaa euroa. Sen lisäksi taiteen perusopetuksen 4,27 miljoonan euron avustukset jaetaan Opetuslautakunnan budjetista.
    Susanna Tommila
     
    Kulttuurijohtaja Susanna Tommila
     


  2. 2,64 prosenttia.

  3. Uskon ja ennen kaikkea toivon, että espoolaisten päättäjien positiivinen asenne kulttuuria kohtaan säilyy edelleen myös talousajattelussa. Laadukkaita ja monipuolisia kulttuuripalveluita arvostetaan. Toivon tulevan sote-uudistuksen lisäävän entisestään kulttuurin vaikuttavuutta kunnan palveluissa.

  4. Meillä on jatkuvasti käynnissä lukuisia kulttuurihankkeita. Erityisesti metron tuleminen tuo paljon eri kokoisia hankkeita myös kulttuuripalveluille. Suurin ajankohtainen hanke on elokuussa 2016 avautunut Ison Omenan palvelutori, jossa kirjastopalvelut ovat osana uudenlaista yhteistyötä ja palvelukokonaisuutta muiden toimijoiden kanssa. Pentalan saaristomuseo valmistuu kuluvan vuoden aikana ja avautuu yleisölle vuonna 2018. Siitä rakentuu ainutlaatuinen moniaistinen museo, jossa tutustutaan saaristoelämään, asumiseen, huvilaelämään ja vapaa-ajan viettoon. Saari itsessään ja sinne suunniteltu virkistysalue on monipuolinen luonto- ja matkailukohde.

  5. Kaupungin strategia on Espoo tarina, joka myös ohjaa kulttuurin tulosyksikön työskentelyä. Erilaiset kulttuurin toiminnot ja palvelut näkyvät vahvasti Espoo tarinassa. Kaupungin valtuuston marraskuussa 2015 hyväksymä KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma on kaikkia kaupungin osapuolia ohjaava linjaus. Ohjelman lähtökohtana on hyödyntää taiteen ja kulttuurin näkökulmaa kaupunkitasoisesti tulevaisuuden haasteiden, suunnittelun ja toiminnan linjaamisessa.
Vantaa

Vantaalla panostetaan tapahtumiin, kuten monipuoliseen konserttitarjontaan.

Vantaa

  1. 19,7, miljoonaa euroa mukaan lukienkirjasto, joka kuuluu Vantaalla eri tulosalueeseen.
    Annukka Larkio
     
    Kulttuurijohtaja Annukka Larkio
     


  2. 1,41 prosenttia kaupungin käyttötaloudesta. Prosentti näyttäytyy pienenä, mutta selittyy suurelta osin sillä, ettei meillä ole museoittemme lisäksi isoja kulttuuri-instituutioita, kuten kaupunginorkesteria tai kaupunginteatteria. Henkilökuntaakin eri tulosyksiköissä on muita kaupunkeja vähemmän. Panostus voisi tietysti olla enemmänkin, mutta se on poliittinen tahto.

  3. Uskon, että säilytämme vähintään nykyisen tason. Mutta jaksan toivoa summaan korotusta, jotta voimme aidosti osallistaa kuntalaisia ja järjestöjä toimimaan ja toteuttamaan erilaisia hankkeita. Toimintamme laajenee kaupungin rakenteissa ja yhteistyöhankkeissa edelleen ja onnistumme yhteistuumin tarjoamaan erilaisia elämyksiä, kokemuksia ja oppimista kaikille.

  4. Ulospäin suurimmat ovat Tikkurila Festivaali ja Vantaa Big Rock Fest, upea barokkimusiikin festivaali sekä nyt ensi kesän uutuutena Rock Fest. Siinä ulkopuolinen toimija tuo kaupunkiimme maailman raskaan rockin huippuja Rammsteinista ja Evanesenceen. Hankkeet ovat usean tulosalueen saumatonta yhteistoimintaa. Myös varhaiskasvatuksen lapset saavat päivittäin taidekasvatusta päiväkodissa työskentelevän taidepedagogin kanssa. Tavoitteena on tehdä taiteesta ja kulttuurista luonnollinen osa ihmisten elämää. Kulttuuristrategia ohjaa toimintaamme kaikissa yksiköissämme.

  5. Kunnilla on merkittävä rooli opetuksen, kaavoituksen ja elinkeinopolitiikan lisäksi. Vantaan kulttuuripalveluissa on jo vuosia tuotettu palveluja yhdessä kaikkien hallinnonalojen kanssa. Tulevaisuudessa hallinnolliset rakenteet kevenevät, eikä jokaisella toimi- ja tulosalueella ole omaa erillistä hallintokoneistoa, vaan toimitaan asiakasrajapinnoilla toteuttamassa kulttuuria, elinvoimaa ja hyvinvointia, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia.
Turku

Havainnekuva peruskorjattavan kaupunginteatterin julkisivusta.

Turku

  1. Arviolta 36,3 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki myöntää suorina avustuksina noin 3 miljoonaa eri kulttuurialan yhdistyksille ja säätiöille. Taiteen perusopetuksesta Turussa huolehtivat yksinomaan yksityiset oppilaitokset. Taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille annetaan vuodessa noin 1,5 miljoonaa euroa.
    Minna Sartes
     
    Toimialajohtaja Minna Sartes
     


  2. 2,7 % käyttötalousmenoista. Riittävyys on hyvin suhteellinen käsite ja vaikeasti määriteltävissä. Lähtökohta on se, että niillä resursseilla pärjätään, jotka poliittisessa päätöksenteossa kulttuurille vuosittain annetaan.

  3. Vaikea ennustaa. Tulossa on suuria muutoksia, kun sote-toiminnot eriytetään kunnista. Myös kulttuurin valtionosuusjärjestelmä uudistuu. On varmaa, että kulttuuripalvelut säilyvät yhtenä strategisista vahvuuksista ja menestyksellisistä kilpailukykytekijöistä.

  4. Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Juhlavuoden perintönä yhtenä keskeisenä hankkeena on jatkettu kulttuurin hyvinvointivaikutusten monipuolista edistämistä kulttuuri tekee hyvää -teemalla. Samana vuonna alkoi myös valmistelutyö Historian museon perustamiseksi. Investointien näkökulmasta suurin kehittämishanke on kaupunginteatterin peruskorjaus.

  5. Kaupungin strategia ulottuu vuoteen 2029. Visiona on kehittyä edelleen kiinnostavana ja rohkeasti uudistuvana eurooppalaisena yliopisto- ja kulttuurikaupunkina, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Asukkaiden hyvinvointi ja aktiivisuus ovat strategian painopisteitä. Aktiivista elämäntapaa tuetaan ja mahdollistetaan kannustamalla asukkaita omatoimiseen aktiivisuuteen.
Tampere

Muumimuseo on yksi Tampereen vetonauloista. Siellä voi tutustua Tove Janssonin alkuperäisteoksiin

Tampere

  1. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma on 58,3 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy yli 15 miljoonaa euroa taidelaitosten, festivaalien, kulttuuri- ja taideyhteisöjen sekä kulttuuriharrastusyhdistysten toiminta-avustuksia.
    Lauri Savisaari
     
    Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari
     


  2. 3,9 prosenttia. Koko kaupungin menot ovat 1,5 miljoonaa euroa. Panostus on aiempien vuosien tasolla. Sen turvin nykyiset kulttuuripalvelut säilyvät hyvällä tasollaan.

  3. Positiivinen arvioni on, että kulttuuripalvelujen taloudelliset resurssit säilyvät kohtuullisina. Kulttuurin rooli kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjänä korostuu, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu poistuu kunnilta. Merkittäviä lisäpanostuksia ei ole näköpiirissä.

  4. Tampere-talon uudistuneissa tiloissa avataan Tove Janssonin alkuperäisteosten ympärille rakentuva Muumimuseo. Kulttuurin roolia hyvinvoinnin laaja-alaisessa edistämisessä toteutetaan hanketoiminnan avulla. Tampereen Taidemuseon ja Pyynikintorin alueen suunnittelukilpailun tavoitteena on muun muassa taidemuseon laajentaminen. Vanha kirjastotalo remontoidaan kulttuurikeskukseksi, johon keskitetään eri puolilla kaupunkia sijaitsevia toimintoja.

  5. Uuden kaupunkistrategian laadinta käynnistyy alkuvuodesta 2017. Tällä hetkellä kulttuuri näyttäytyy kaupungin strategia-asiakirjoissa hyvinvoinnin edistämisen ja elinvoiman vahvistamisen näkökulmista. Rohkea arvio on, että tulevassa strategiassa kulttuurin asema vahvistuu.
Oulu

Kansainvälisillä Lumo-valofestivaaleilla nähtiin marraskuussa 2016 muun muassa unenomainen Les Luminéoles -teos. Ilmassa sukelteli led-valaistuja olentoja.

Oulu

  1. Kulttuuripalveluiden tuottamiseen käytetään 28,06 miljoonaa euroa sisältäen avustuksen kaupungin omistamalle teatteriosakeyhtiölle.
    Mika Penttilä
     
    Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä
     


  2. 2,3 prosenttia. Panostus on taloustilanne huomioiden riittävä.

  3. Tavoitteena on, että kulttuuriin panostaminen hieman kasvaisi tulevina vuosina erityisesti kumppanuussopimusten kautta.

  4. Keskeisimmät kaupungin omat kulttuurihankkeet liittyvät kumppanuussopimusten uudistamiseen kuluvana vuonna. Samoin panostukset mereen ja valoon. Panostukset mereen tapahtuvat Oulun päivien yhteydessä sekä valoon marraskuussa järjestettävässä Lumo valofestivaaleilla. Suomi100 kulttuuri- ja muita tapahtumia on pitkin vuotta. Keskeinen kulttuurin tilahanke on museo- ja tiedekeskus Luupin uudistilat. Tavoite on, että rakentamaan päästäisiin 2020-luvun alkupuolella.

  5. Kulttuurin ja tapahtumakaupungin kehittäminen ovat kaupungin keskeisiä tavoitteita tulevina vuosina. Samoin kulttuurin hyvinvointia edistävät vaikutukset. Kulttuuripalvelut ovat keskeisesti mukana osana strategiaprosessia.
Lahti

Lastenkulttuurikeskus Efekti tarjoaa lapsille ja nuorille monipuolisia mahdollisuuksia tutustua taiteen kenttään ja luoda itse uutta.

Lahti

  1. 22,9 miljoonaa euroa.
    Tiina Granqvist
     
    Toimialajohtaja Tiina Granqvist
     


  2. 3 prosenttia.

  3. Kaupungin taloudellinen tilanne onheikentynyt ja kulttuuripalveluiden määrärahoja on supistettu. Toistaiseksi supistukset ovat olleet samassa suhteessa muiden palveluiden supistusten kanssa. On poliittista paineita siitä, että kulttuurista pitää tulevaisuudessa supistaa enemmän kuin esimerkiksi koulutuspalveluista. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusuudistuksesta saattaa aiheuttaa vähennyksiä myös valtionosuuksiin.

  4. Suomen kulttuurirahaston Taidetestaajat -hanke, joka tarjoaa kolmelle ikäluokalle Suomen kahdeksasluokkalaisia mahdollisuuden vierailla kulttuurikohteissa. Hanke toteutetaan lukuvuosina 2017–2020. Hankkeessa ovat mukana Lahden kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri ja museo. Kulttuuriohjelma myötä kaikki perusopetuksen oppilaat pääsevät tutustumaan opettajan johdolla kulttuurin eri osa-alueisiin koulupäivän aikana. Tutuiksi tulevat kaupungin eri museot, Sinfonia Lahden konsertit, kirjasto, kaupunginteatteri ja nuorisoteatteri sekä muotoilu.

  5. Strategiassa kulttuuripalvelut on vahvasti mukana. Kaupunkilaisten hyvinvoinnista halutaan huolehtia tarjoamalla peruspalveluiden lisäksi kulttuurielämyksiä ja liikuntamahdollisuuksia. Kulttuuripalvelut on mielletty vahvaksi osatekijäksi kuntalaisten hyvinvoinnissa.
Jyväskylä

Jyväskylän Kankaan asuinalueen ensimmäinen valmis taideteos on Anna Ruthin kerrostalon seinään toteuttama kahdeksankerroksinen lasipintateos.

Jyväskylä

  1. Noin 28,5 miljoonaa euroa.
    Mari Aholainen
     
    Kulttuuri ja kehittämispäällikkö Mari Aholainen
     


  2. 3,2 prosenttia. Kahden sopeuttamisvuoden jälkeen tämä on taso, jolla perustoiminta pysyy ennallaan ilman suurempia kehittämistoimenpiteitä. Avustamisen näkökulmasta taso ei ole riittävä. Kolmannen sektorin kyky mukautua leikkauksiin on haavoittuvaisempi kuin julkisen palvelurakenteen. Julkiset rakenteet hakevat aina synergiaa ja korjaavat näin itse itseään.

  3. Lähivuosina odotan, etteivät reaalisummat pienenisi käyttötaloudessa.

  4. Keski-Suomen museon peruskorjaus, siihen liittyvä Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja uudisrakentaminen ovat ensimmäinen merkittävä kulttuurin infra- ja samalla sisältöhanke moneen vuoteen. Euromääräisesti suurin hanke on Kankaan kaupunginosan rakentaminen ja siihen liittyvä prosenttikulttuurimallin käyttöönotto. Jyväskylässä on runsaasti kulttuurin peruskorjaushankkeita jonossa.

  5. Osallisuuden ja yhdessä tekemisen merkitys korostuvat. Jyväskylä tapahtumakaupunki on strategiaan nostettu asia. Maakuntaliitto on aluehallintouudistuksen tärkeä toimijakumppani. Näyttää siltä, että hyvinvointikärki edellä mennään maakunnallisessa kuviossa. Hyvinvointisuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit ovat ainakin nyt keskusteluissa.
Pori

Porissa vauvat pääsevät värikylpyyn. Taidetyöpajoissa lapset ja vanhemmat tutustuvat moniaistillisesti eri materiaaleihin.

Pori

  1. Kaupungin kulttuuritoimen osuus vuoden 2017 talousarvoissa on 12,1 miljoonaa euroa sekä teatterisäätiön ja Pori Jazzin yhteen laskettu osuus on 1,8 miljoonaa euroa.
    Jaana Simula
     
    Kulttuurijohtaja Jaana Simula
     


  2. 2,9 prosenttia kaupungin käyttömenoista. Panostus on keskimääräinen. Tärkeää on se, miten eurot käytetään. Vuonna 2016 Porissa tarkistettiin taloutta ja tiukennettiin vyötä. Lähtökohtaisesti tilanne on vuonna 2017 kohtuullinen.

  3. Porissa tehdään organisaatiouudistusta, jossa kulttuuri, liikunta, nuoriso, varhaiskasvatus, peruskoulu, lukio ja sivistävä koulutus muodostavat uuden kokonaisuuden. Tämä ei sinällään lisää rahoitusta. Uudistus tuo mahdollisuuden vahvistaa hyvää yhteistyötä ja luoda ennen kokemattomia sisältöjä laajaa uuden sivistystoimen osaamista hyödyntäen.

  4. Porin Teatterin peruskorjaus on hyvässä vauhdissa. Museoiden kokoelmakeskuksen tarjouskilpailu loppusuoralla ja Satakunnan Museon perusnäyttelyn uusiminen työn alla. Porin lastenkulttuurikeskus kehittää yhdessä perusturvan kanssa edelleen KULTANEneuvolaa. Taide- ja kulttuuripainotteinen neuvolatoiminta perustuu keskuksen kehittämään Vauvojen värikylpy -metodiin.

  5. Kulttuuritoimi on pystynyt osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin strategian ja hyvinvointisuunnitelman muotoamiseen. Lisäksi kulttuuritoimi on ollut laajasti mukana Satakunnan kulttuuristrategian valmistelussa. Porissa arvostetaan taidetta ja kulttuuria ymmärtäen näiden vaikutus kaupungin elinvoimaisuuteen. Kulttuuritoimi osallistuu myös SataSote-valmisteluun.
Kuopio

Kuopion museo peruskorjataan ja laajennetaan.

Kuopio

  1. Vuoden 2017 talousarviossa määrärahavaraukset ovat 30,9 miljoonaa euroa.
    Pekka Vähäkangas
     
    Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas
     


  2. 3,9 prosenttia ydinkaupungin toimintakuluista.

  3. Valtionosuusleikkausten vuoksi kaupungin omavastuu kasva koko ajan. Riippuu kaupungin elinvoimaisuuden kehityksestä, paljonko kaupunki voi jatkossa panostaa kulttuuripalveluihin.

  4. Kuopion museon peruskorjaus ja laajennuksen suunnittelu käynnistyvät tänä vuonna osana Kuopion Suomi 100 -panostuksia. Laajennus yhdistää naapuritontin pääkirjaston toiminnallisesti samaan kokonaisuuteen.

  5. Kaupungin uusi valtuusto valmistelee uudet strategiset linjaukset ensi syksynä. Kulttuuripalvelut ovat olennainen osa kaupungin keskeisten tehtävien eli asukkaiden hyvinvoinnista huolehtimista ja kaupungin elinvoimaisuuden edistämistä.

Kouvola

Kouvolassa satsataan yhteisöllisiin tapahtumiin ja yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa.

Kouvola

Hyvinvointipalvelut, Aikuispalvelujen johtaja Vesa Toikka

  1. Lähes 12 miljoonaa euroa sisältäen muun muassa kaupungin avustukset yhdistyksille.

  2. Noin 2,1 prosenttia. Etenkin museotoiminta kaipaa lisäpanostuksia.

  3. Uskon ja toivon, etteivät panostukset ainakaan alenisi nykytasosta. Optimismini perustuu siihen, että kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja merkitys kunnan imagolle ja elinvoimaisuudelle tunnistetaan yhä selvemmin. Haluamme vahvistaa järjestöjen roolia kevyiden palvelujen tuottajana, joten myös kulttuuriyhdistykset voivat olla tulevaisuuden palvelurakenteessa vahvasti mukana. Arvostamme kolmannen sektorin aktiivisuutta. Se tarjoaa puitteet yhteisöjen toiminnalle kulttuurinkin hyväksi.

  4. Järjestämme Kymijoki Suomen taiteessa -taidenäyttelyn Suomi100-juhlavuoden tiimoilta. Näyttely kokoaa yhteen klassikot ja uudemmat teokset satavuotiaan Suomen taiteesta. Järjestämme juhlavuoden kunniaksi myös muun muassa konsertteja. Kesällä lanseerataan Viipurintien keskiaikamarkkinat -tapahtuma, jossa paikalliset osaajat ovat suuressa roolissa. Viime vuosien iso panostus oli vuoden 2015 lopulla käyttöön otettu kaupunginmuseo. Näyttelyissä on edistetty vahvasti yhteisöllisyyttä. Lähitulevaisuuden suurin investointitarve on pääkirjaston peruskorjaus, joka synnyttäisi keskustaan uudenlaisen monipalvelukeskuksen. Ajankohtaisia ovat myös kahden 1980-luvulla rakennetun kulttuuritalon peruskorjaukset.

  5. Kulttuuri on uudistettavassa kaupunkistrategiassa tärkeässä osassa rakentamassa viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä ja kehittämässä yhteisöllisyyttä. Kulttuuria seurataan etenkin hyvinvointikertomuksessamme. Kulttuuri on mukana myös maakuntavalmistelussa hyvinvointia edistämässä. Teemme aktiivisesti yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Yhdistysten ja muiden yhteisöjen kautta kuntalaisille on monipuolisesti tarjolla kotiseututoimintaa ja harrastuksia myös kulttuurin puolella.

KUVAT Helsingin kaupunki, Heidi-Hanna Karhu, Vantaan kaupunki, Bo Strandén, Pauno Narjus ja Aleksi Myyryläinen LPR-Arkkitehdit Oy, Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki, Inkeri Jäntti, Lahden kaupunki, Paula Ukkonen, Petteri Kivimäki, Päivi Setälä, Martti Kaarinen, Kuopion kaupunki ja Kouvolan kaupunki
 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Halu vaikuttaa viriämässä?
Pääkirjoitus: Halu vaikuttaa viriämässä?
1/2017
1/2017
Pääkirjoitus: Halu vaikuttaa viriämässä?
Toiminnanjohtajalta: Vauhtia yhdistelmävakuutukseen
Toiminnanjohtajalta: Vauhtia yhdistelmävakuutukseen
1/2017
1/2017
Toiminnanjohtajalta: Vauhtia yhdistelmävakuutukseen
Uraauurtava Haavi-hanke käynnistymässä
Uraauurtava Haavi-hanke käynnistymässä
1/2017
1/2017
Uraauurtava Haavi-hanke käynnistymässä
Jäsenen asiointi verkossa uudistuu kokonaan
Jäsenen asiointi verkossa uudistuu kokonaan
1/2017
1/2017
Jäsenen asiointi verkossa uudistuu kokonaan
Työaika joustaa, joustaako ihmismieli
Työaika joustaa, joustaako ihmismieli
1/2017
1/2017
Työaika joustaa, joustaako ihmismieli
Känny kiinni!
Känny kiinni!
1/2017
1/2017
Känny kiinni!
Rajat somepäivystykselle
Rajat somepäivystykselle
1/2017
1/2017
Rajat somepäivystykselle
Työaikalaki tähän päivään
Työaikalaki tähän päivään
1/2017
1/2017
Työaikalaki tähän päivään
Kulttuuria arvostetaan kunnissa
Kulttuuria arvostetaan kunnissa
Kulttuuria arvostetaan kunnissa
Suomalaiset arvostavat yhä enemmän kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita
Suomalaiset arvostavat yhä enemmän kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita
Suomalaiset arvostavat yhä enemmän kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita
Akavan Erityisalojen kuntavaaliteemat 2017
Akavan Erityisalojen kuntavaaliteemat 2017
Akavan Erityisalojen kuntavaaliteemat 2017
Etäjohtajan pitää innostaa
Etäjohtajan pitää innostaa
1/2017
1/2017
Etäjohtajan pitää innostaa
10 askelta onnistuneeseen etäjohtamiseen
10 askelta onnistuneeseen etäjohtamiseen
1/2017
1/2017
10 askelta onnistuneeseen etäjohtamiseen
SASK puolustaa kotiapulaisten oikeuksia
SASK puolustaa kotiapulaisten oikeuksia
1/2017
1/2017
SASK puolustaa kotiapulaisten oikeuksia
Opiskelijatoimikunnan työnsarka ja tulevaisuuden elämä
Opiskelijatoimikunnan työnsarka ja tulevaisuuden elämä
1/2017
1/2017
Opiskelijatoimikunnan työnsarka ja tulevaisuuden elämä
Uravalmennus auttaa työn taitekohdissa
Uravalmennus auttaa työn taitekohdissa
1/2017
1/2017
Uravalmennus auttaa työn taitekohdissa
Uusia koulutuksia työtä hakeville jäsenille
Uusia koulutuksia työtä hakeville jäsenille
1/2017
1/2017
Uusia koulutuksia työtä hakeville jäsenille
Liiton hallituksessa uusia kasvoja
Liiton hallituksessa uusia kasvoja
1/2017
1/2017
Liiton hallituksessa uusia kasvoja
Tervetuloa koko jäsenistön Inspiraatiopäivään!
Tervetuloa koko jäsenistön Inspiraatiopäivään!
1/2017
1/2017
Tervetuloa koko jäsenistön Inspiraatiopäivään!
Akavan Erityisalat mukana kesän SuomiAreenassa
Akavan Erityisalat mukana kesän SuomiAreenassa
1/2017
1/2017
Akavan Erityisalat mukana kesän SuomiAreenassa
Suosittele jäsenyyttä – nyt palkintona myös Museokortti!
Suosittele jäsenyyttä – nyt palkintona myös Museokortti!
1/2017
1/2017
Suosittele jäsenyyttä – nyt palkintona myös Museokortti!

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi