21.09.2017
Akavan Erityisalojen verkkolehti
3/2017

SuomiAreena

Sanavalmiutta, tuoreita näkemyksiä ja huumoria ei SuomiAreenan kirjastokeskustelusta puuttunut. Keskustelijat Maarit Helén, Matti Rönkä, Riku Rantala, Ronja Salmi ja Timo Harakka luottavat vahvasti kirjastojen elinvoimaan ja muuntautumiskykyyn.


Akavan Erityisalat SuomiAreenassa:

Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?

 

Mielenkiintoiset puhujavieraat ja tärkeä sisältö vetivät penkkirivit täyteen kuulijoita Akavan Erityisalojen SuomiAreena -keskustelussa. ”Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?” pohti tärkeitä kysymyksiä kirjastojen tarpeesta ja tulevaisuudesta.

SuomiAreena

 

Kirjastokeskustelu veti Porin BePop -keskuksen täyteen kiinnostunutta yleisöä.

 

Vilkkaassa keskustelussa olivat mukana seikkailija ja toimittaja Riku Rantala, uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä, ysärin lapsi, yrittäjä Ronja Salmi ja kansanedustaja (sd) toimittaja Timo Harakka. Akavan Erityisaloja edusti hallituksemme puheenjohtaja Maarit Helén, joka on myös Tampereen pääkirjasto Metson kokoelmapäällikkö. Keskustelua luotsasi asiantuntevasti Jukka Relander, kulttuurin monitoimimies ja Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja.

Keskustelutilaisuus toteutettiin yhteistyössä jäsenyhdistyksemme Kumulan sekä Suomen kirjastoseuran kanssa.

Suomalaiset ovat kirjojen lukijoina maailmanennätyskansaa, mistä voimme paljolti kiittää erinomaisia kirjastopalveluitamme. Kirjasto vahvistaa myös kansalaisten tasavertaisuutta; palvelu on maksutonta, ja kotitaustasta riippumatta meillä luetaankin paljon kirjoja, kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja peräti viisi kertaa enemmän kuin Saksassa.

– Tämä lukemisen tasa-arvo on myös taloudellinen menestystekijä, painotti Timo Harakka.

Lukuharrastuksen tasa-arvo näyttää meillä olevan kuitenkin vaarassa. Nuorten poikien lukutaito osoittaa rappeutumisen merkkejä ja saman ryhmän kiinnostus lukemiseen vähenee. – Ratkaisun löytäminen tähän on kansakunnan selviytymiskysymys, tiivisti Harakka.

Matti Rönkä nosti vahvasti esiin sosioekonomiset kysymykset: miten käy lähikirjastojen, onko vaarana eriarvoisuuden kasvu kirjastojen tavoitettavuudessa? Ronja Salmi komppasi samaa näkemystä; lukemisen tapa opetellaan jo varhaisnuoruudessa, ja siksi on tärkeää pitää kirjastopalvelut jokaisen ulottuvilla.

– Tiedon hakeminen ja sen käyttäminen on nykymaailmassa entistäkin tärkeämpää.  Kirjastoammattilaiset ovat oikean informaation ammattilaisia ja kirjastopalvelut ovat tärkeä vastapaino sille, että internet on täynnä kusetusta, tiivisti Riku Rantala. Timo Harakka nyökytteli päätään: – Se, mistä saamme oikeaa, faktuaalista tietoa ja miten sitä haemme, on erittäin merkityksellistä.

Palvelut monipuolistuvat

Jukka Relander

 

Jukka Relanderin kirjapino kertoo suomalaisen vuodessa lukemien kirjojen määrän.

 

Kirjastojen muuttuva rooli on tosiasia. Niiden palvelut monipuolistuvat koko ajan, ja joka toinen kirjastokäynti perustuu jo johonkin muuhun kuin kirjan lainaamiseen.

– Kirjastot voivat olla lähellä ihmisiä olevia jakamistalouden keskuksia, pohti Rantala. Myös Ronja Salmi näki kirjastoilla hienoja mahdollisuuksia kehittymiseen ajan hengessä.

– Kirjastot voivat tulevaisuudessa tarjota entistä laajempia palveluita eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeisiin. On hyvä miettiä, miten kirjastot voisivat olla vahvempi osa esimerkiksi yksinäisten vanhusten elämää, ja mitä uusia ryhmiä voitaisiin tavoittaa kirjastojen piiriin, pohti Salmi.

Maarit Helén painotti kirjastojen elävän vahvasti tätä päivää, ne haluavat huomioida eri käyttäjäryhmien tarpeet ja uudistuvat jatkuvasti sekä tilojen että palveluiden osalta.

– Nuoret ja vanhat käyttävät kirjastoja eri tavalla. Kirjastot vastaavat moneen kulttuuriseen tarpeeseen ja pystyvät tarjoamaan kattavasti tietoa, sivistystä, virkistystä ja elämyksiä, totesi Helén.

– Kirjastojen rooli yhteisöllisyyden edistäjänä vahvistuu. Tulevaisuuden kirjasto on myös media, ihmiset tutustuvat siellä uusiin asioihin, visioi Timo Harakka ja korosti kirjallisuuden ja kielen merkitystä kansallisen identiteetin kannalta.

Matti Rönkä oli täysin samalla linjalla. Kirjojen ja kirjastojen suosio ja tarve elää myös digitalisoituvassa maailmassa. – Kirjalla on vielä jokin, aivan ominainen ja erityinen piirre. Kirja on erilainen kokemus. Abstrakti ajattelu käyttää sanoja ja lauseita, ja näiden oppimiseen kirja on edelleen ylivoimainen!

Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi? -keskustelu on nähtävissä MTV:n Katsomossa
https://www.katsomo.fi/#!/jakso/786870

***

Rahoitus turvattava

Suomalaisten käsitykset kirjastoista ovat hyvin myönteiset, kertoo Akavan Erityisalojen tuore tutkimus. Valtaenemmistö kansasta vaatii kirjastojen rahoituksen turvaamista. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 91 prosenttia suomalaisista.

Kaikkien tulisi päästä nauttimaan kirjastoista. Peräti 91 prosenttia on täysin tai jokseenkin vakuuttunut siitä, että ”syrjäseutujen asukkailla tulee olla mahdollisuus kirjastopalveluihin”.

Valtaenemmistö uskoo, että ”kirjastopalveluiden laadun takeena on koulutettu ja pätevä henkilöstö”. Näin katsoo 87 prosenttia suomalaisista. Henkilöstön antamaa palvelua myös arvostetaan. Vain neljäsosa kansasta asioisi mieluummin itsepalvelukirjastoissa.

Paljon on myös suomalaisia, jotka arvostavat kirjaston tunnelmaa niin paljon, että pitävät kirjastoa ”asuinyhteisön olohuoneena”. Noin joka neljäs on täysin ja melkein joka toinen jokseenkin tätä mieltä.

Lukeminen kuuluu sivistykseen

Suomalaiset katsovat, että kirjojen lukeminen on osa sivistystä. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 92 prosenttia kansasta.

Lukemisen yhteys sivistykseen tunnustetaan kaikissa väestöryhmissä.

Päätehtävänä kirjat

Kirjat muodostavat kirjastojen toiminnan ytimen. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että ”kirjastojen tulee keskittyä kirjastoihin ja tietopalveluihin”. Myös digitaalisuus nähdään tänä päivänä kirjastotoiminnan tärkeänä osana. Suomalaisten enemmistö toivoisi kirjastojen myös opettavan digitaitoja.

Kantar TNS selvitti kesäkuussa Akavan Erityisalojen toimeksiannosta suomalaisten suhtautumista kirjastoihin.

TEKSTI Pirjo Leppänen
KUVAT Johanna Koskiranta ja Suomen kirjastoseura

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
3/2017
3/2017
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
3/2017
3/2017
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
3/2017
3/2017
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
Sopimusneuvottelut käyntiin
Sopimusneuvottelut käyntiin
3/2017
3/2017
Sopimusneuvottelut käyntiin
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
3/2017
3/2017
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
3/2017
3/2017
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
Innostu yrittäjyydestä!
Innostu yrittäjyydestä!
Innostu yrittäjyydestä!
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
3/2017
3/2017
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
3/2017
3/2017
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
3/2017
3/2017
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
3/2017
3/2017
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
Vanhemmuus potenssiin 2
Vanhemmuus potenssiin 2
3/2017
3/2017
Vanhemmuus potenssiin 2
Lapsen etu versus ura
Lapsen etu versus ura
3/2017
3/2017
Lapsen etu versus ura
Nuorten syrjäytymiseen puututtava aikaisemmin
Nuorten syrjäytymiseen puututtava aikaisemmin
3/2017
3/2017
Nuorten syrjäytymiseen puututtava aikaisemmin
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
3/2017
3/2017
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
3/2017
3/2017
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
3/2017
3/2017
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
Määräaikainen työ - huonompi palkka
Määräaikainen työ - huonompi palkka
3/2017
3/2017
Määräaikainen työ - huonompi palkka
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
3/2017
3/2017
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
3/2017
3/2017
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
3/2017
3/2017
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin
3/2017
3/2017
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi