21.09.2017
Akavan Erityisalojen verkkolehti
3/2017

Satu Vesterinen

– Tässä on iso ristiriita. Töihinmeno houkuttaa, mutta lapsen edun mukaista olisi olla pitempään kotona. Tosin siihen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia, toteaa Satu Vesterinen.

Lapsen etu versus ura

Satu Vesteriselle työ on intohimo, johon hän uskoi äitiyslomaltakin kaipaavansa. Kun esikoinen syntyi, lapsen tarpeet alkoivat painaa työorientoituneen vaakakupissa työtä enemmän. Toisaalta kotiin ei ole varaa, eikä ehkä haluakaan jäädä.

Todella ristiriitaista aikaa! Näin tiivistää helsinkiläinen Satu Vesterinen, 36, miettiessään lapsen saamista, hoitojärjestelyjä ja työelämää.

Vesterinen oli tuskin kerinnyt aloittaa mielenkiintoisessa työssä kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden viestintätiimissä tullessaan raskaaksi. Kuinka raskaudesta kehtaisi edes kertoa työnantajalle ja jäädä pois töistä niin pian työpaikan saatuaan.

– Ihan hirveän huono omatunto! Olin päässyt unelmapestiin ja halusin antaa mielenkiintoiselle työlleni ja työnantajalle paljon. Ajattelin myös, etten työorientoituneena viihtyisi äitiyslomalla kovin hyvin, vaan ikävöisin töihin, sanoo Satu Vesterinen, kohta kymmenkuisen Tove-tytön äiti.

Työnantaja suhtautui raskauteen kuitenkin hyvin ja ennusti myös viisaasti, että äidin mieli kotonaolosta todennäköisesti muuttuisi lapsen synnyttyä. Näin kävikin.

– Olen ollut aina uraorientoitunut, joten aika kotona olikin tervetullut katko. Yllättävää, miten kivalta on tuntunut olla lapsen kanssa. Olen tästä ajasta kiitollinen.

Vaikka perhevapaat ovat lakisääteisiä, moni kantaa huolta tulevasta. Jatkuvathan työt varmasti vapaiden päättyessä, kuinka pitkäksi aikaa kotiin uskaltaa jäädä? Entä mikä vaikutus tällä on urakehitykselle?

– Minun ei ole onneksi tarvinnut pelätä työpaikkani puolesta. Olen saanut kokea olevani työnantajalle tärkeä, siksi kotonaolo ei ole huolettanut. Minut on myös pidetty hyvin kärryillä työpaikan tapahtumista ja paluutani odotetaan.

Isän perhevapaa kummastuttaa

Tänään Vesterisellä on mielessä päällimmäisenä, kuinka he lapsen isän Mathiaksen kanssa varmistaisivat tyttärelleen vahvan ja tasapainoisen elämän alun. Kiintymyssuhteen ja sen myötä koko elämän pohja kun rakennetaan ensimmäisinä elinvuosina.

Vesterinen ei toki usko tyttärensä elämän menevän pilalle, jos hänet laitetaan päivähoitoon jo nyt. Mutta jos vain mahdollista, lapsen olisi parempi saada olla kotona pitempään.

Miten siis sovittaa yhteen vanhemmuus, lapsen etu, oma ja miehen kunnianhimo työn suhteen sekä yhteiskunnan ja työelämän odotukset? Perheen taloudenkin pitäisi olla turvattu, eikä työnantajakaan saisi joutua kärsimään liikaa hyvän työntekijän jäädessä kuukausiksi tai pidemmäksikin aikaa vapaalle.

Perhevapaiden uudistuksessa on monia puolia huomioitavana. Vesterinen toivoisi sukupuolten välille tasa-arvoa perhevapaiden jakautumisessa.

– Isää ja äitiä tulisi kannustaa perhevapaiden tasaisempaan jakamiseen. Ehkä perhevapaita voisi myös pitää jotenkin joustavammin, vaikka portaittain. Vapaiden kustannusten jakamiseenkin työnantajien kesken pitäisi löytää joku ratkaisu.

Tasa-arvo vanhempien välillä on Vesterisen mukaan tärkeää naisten työssäkäynnin tukemisen kannalta. Monessa työpaikassa äidin on silti sosiaalisesti hyväksyttävämpää jäädä hoitamaan lasta kuin isän.

– Isälle voi olla vaikeampi harppaus jäädä vuodeksi kotiin. Riippuu varmasti myös ystäväpiireistä ja työpaikasta. Työskentelin aiemmin liike-elämässä. Siellä isän pitkää hoitovapaata olisi kummasteltu suuremmalla todennäköisyydellä kuin äidin. Isän vapaa olisi rikkonut työpaikan sosiaalisia normeja ja odotuksia.

Toisaalta Vesterinen toivoisi, että perheille annettaisiin yksilöllisesti mahdollisuus päättää, miten lasten hoito järjestetään. Hän kannattaa äidin ja isän mahdollisuutta jakaa perhevapaat haluamallaan tavalla, vaikka tasankin. Sitä hän ei hyväksy, että tasajako olisi pakollista. Eikä hän itse olisi ollut valmis palaamaan töihin puolivuotiaan tyttären äitinä, vaikka hoitajana olisi ollut isä.

Satu Vesterinen

 

– Tavoitteena olisi, että Tove menisi päiväkotiin vasta aikaisintaan parivuotiaana, Satu Vesterinen sanoo.

 

– Ei näitä asioita oikein osaa edes ennakoida, ennen kuin lapsi on syntynyt. Lapsen saaminen tuo mukanaan paitsi voimakkaan biologisen ”imperatiivin” hoivata lasta, myös suuren tunnemaailman latauksen liittyen lapsen hoivaan ja omalla kohdallani erityisesti imetykseen. Työelämän ratkaisut ovat enemmän rationaalisia, Vesterinen sanoo ja jatkaa.

– Tässä on hirveä ristiriita, kun tietää, mitä kehittyvä lapsi tarvitsee. Feministinä haluan edistää myös tasa-arvoa ja jakaa pikkulapsivaiheen mieheni kanssa. Toisaalta teimme jo varhain päätöksen, että Tovelle ei korvikkeita syötetä, pelkästään äidinmaitoa. Maitoa ei kuitenkaan riitä pumpattavaksi, joten isä ei voi meillä korvata äitiä. Uskomme, että tämä on meidän perheelle oikea ratkaisu. Mutta onhan tässä oikeasti isosti hakemista, kuinka sovittaa yhteen erilaiset odotukset ja vaatimukset.

Talous vaakakupissa

Satu Vesterinen on palaamassa töihin alkuvuodesta 2018. Tove-tytär ei kuitenkaan jouda ihan vielä päiväkotiin. Isä jää kotiin kolmeksi kuukaudeksi äidin palattua töihin.

– Sen jälkeen koetamme sumplia jotenkin lomien ja isovanhempien avun turvin, että Tove olisi ainakin parivuotias päiväkotiin mennessään. Tämä on tavoite, katsotaan, miten arjessa käy, Vesterinen sanoo.

Vesterisen perheessä olisi taloudellisesti mahdotonta, että jompikumpi vanhemmista jäisi pidemmäksi aikaa kotiin. Kotihoidon tuki on liian pieni.

Tärkeä syy töihinmenoon on myös työ itsessään. Molemmilla vanhemmilla on mielenkiintoiset urat, joita he haluavat kehittää.

– Mieheni työpaikalla suhtaudutaan isyysvapaisiin myönteisesti, muutkin ovat jääneet kotiin. Hän on kuitenkin urallaan sellaisessa vaiheessa, että töissä tapahtuu paljon ja hänen roolinsa on iso. Tuntuu hankalalta jäädä kriittisessä vaiheessa pois.

Kahdenkeskinen aika tyttären kanssa on silti odotettua ja kaivattua. Tunteiden ristiriitaa riittää siis myös isällä.

Vesterinen ymmärtää myös työnantajan paineita. Hänen suvussaan on yrittäjiä ja hän tietää, miten iso taloudellinen risti yrittäjälle on perhevapaille jäävä työntekijä.

– Miten etenkään pienet yritykset ylipäätään uskaltavat palkata nuoria miehiä ja naisia? Ainahan on riski, että he jäävät pitkille perhevapaille.

TEKSTI Leena Filpus
KUVAT Susa Junnola

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
3/2017
3/2017
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
3/2017
3/2017
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
3/2017
3/2017
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
Sopimusneuvottelut käyntiin
Sopimusneuvottelut käyntiin
3/2017
3/2017
Sopimusneuvottelut käyntiin
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
3/2017
3/2017
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
3/2017
3/2017
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
Innostu yrittäjyydestä!
Innostu yrittäjyydestä!
Innostu yrittäjyydestä!
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
3/2017
3/2017
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
3/2017
3/2017
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
3/2017
3/2017
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
3/2017
3/2017
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
Vanhemmuus potenssiin 2
Vanhemmuus potenssiin 2
3/2017
3/2017
Vanhemmuus potenssiin 2
Nuorten syrjäytymiseen puututtava aikaisemmin
Nuorten syrjäytymiseen puututtava aikaisemmin
3/2017
3/2017
Nuorten syrjäytymiseen puututtava aikaisemmin
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
3/2017
3/2017
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
3/2017
3/2017
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
3/2017
3/2017
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
Määräaikainen työ - huonompi palkka
Määräaikainen työ - huonompi palkka
3/2017
3/2017
Määräaikainen työ - huonompi palkka
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
3/2017
3/2017
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
3/2017
3/2017
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
3/2017
3/2017
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
Akavan Erityisalat SuomiAreenassa: Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?
Akavan Erityisalat SuomiAreenassa: Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?
3/2017
3/2017
Akavan Erityisalat SuomiAreenassa: Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin
3/2017
3/2017
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi