21.09.2017
Akavan Erityisalojen verkkolehti
3/2017

Pätkätyö

Määräaikainen työ – huonompi palkka

Työn määräaikaisuudella on väliä. Uuden tutkimustiedon mukaan pätkätyöt heikentävät palkkakehitystä ja työmarkkina-asemaa myös pitkällä aikavälillä.

Tänä vuonna julkistettiin (Talous ja yhteiskunta 2/2017) Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhasen ja Tampereen yliopiston professori Jouko Nätin sekä tutkijatohtori Satu Ojalan tutkimus, jonka kohteena oli määräaikaisen työn vaikutus myöhempään palkkakehitykseen. Tutkimuksesta julkaistaan kuluvana syksynä lisää tuloksia Palkansaajien tutkimuslaitoksen työpaperin muodossa.

Pätkätyöt ja niiden myötä
henkilöstön vaihtuvuus on
työnantajalle myös kustannustekijä.

 

Tutkimuksen mukaan määräaikaisuuksissa työskentelevien palkkakehitys on selvästi heikompaa kuin pysyvissä työsuhteissa toimivilla keskimäärin. Määräaikainen työ vaikuttaa yksilön palkkakehitykseen myös pitkällä aikavälillä.

Tutkimuksen aineistona on Tilastokeskuksen työolotutkimuksia vuosilta 1990, 1997, 2003 ja 2008 sekä näihin liitettyjä pitkittäisiä rekisteriseuranta-aineistoja, joita on vuosilta 1970–2011. Näissä on vuosittaista tietoa työntekijän myöhemmästä työmarkkina-asemasta ja palkkakehityksestä.

Palkkatulojen yhteismäärällä tutkimuksessa tarkoitetaan Merja Kauhasen mukaan vuotuisten palkkatulojen yhteenlaskettua summaa esimerkiksi neljän vuoden seurantajaksolla ja palkkatulojen määrä esimerkiksi neljän vuoden jälkeen tarkoittaa sitä, mikä oli vuotuisten palkkatulojen taso neljän vuoden jälkeen.

Kun perusvuonna henkilö oli määräaikaisessa työsuhteessa, kahdeksan vuoden seurantajaksolla tämän henkilön palkkatulojen yhteismäärä oli noin 15 prosenttia pienempi verrattuna siihen, jos hän olisi ollut vakituisessa työsuhteessa. Henkilön vuotuisten palkkatulojen yhteismäärä oli selvästi alhaisempi eri seurantajaksoilla, verrattuna siihen, että henkilö olisi ollut vakituisessa työsuhteessa. Seurantajaksot olivat yksi, neljä ja kahdeksan vuotta. Palkkaero oli jokaisena tarkasteluvuonna tilastollisesti merkitsevä. Toinen mittari oli vuotuisten palkkatulojen määrä yhden, neljän ja kahdeksan vuoden jälkeen. Määräaikaisuuksien vaikutus näkyi tilastollisesti merkittävästi pienempänä palkkatulojen määränä myös tällöin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkimuksen johtopäätöksissä oli nostettu esille vain ne tulokset, joissa määräaikaisia oli tarkasteltu yhtenä ryhmänä. Määräaikaisilla työpaikkojen laadussa on eroja sen mukaan, mikä on määräaikaisuuden motiivi ja tyyppi, ja tämä vaikuttaa myöhempään palkkakehitykseen.

– Määräaikaisuuden tyyppi viittaa Tilastokeskuksen luokitukseen kuten sijainen, muu määräajaksi sovittu työ, kausityö yms. ja motiivi siihen, miksi määräaikaista työtä tehdään. Näiden osalta tehdään vielä lisätarkasteluja, Merja Kauhanen kertoo.

Määräaikaisuuksilla voi olla vaikutusta myöhempään palkkakehitykseen myös työnantajien asenteiden vuoksi. Aiemman muun tutkimustiedon mukaan työnantajat voivat pitää määräaikaisuuksilla toimimista merkkinä yksilön heikommasta kyvykkyydestä. Katsotaan yksilön tekevän määräaikaisuuksia, koska hänellä ei ole muita vaihtoehtoja. Tällainen negatiivinen tulkinta heikentää jälleen yksilön työmarkkina-asemaa ja mahdollisuutta neuvotella palkastaan. (Tämä tulos ei käynyt ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston aineistosta).

Työttömyysjaksot arkipäivää; työelämän laatu heikentyy

Nuoria jäseniä paljon määräaikaisina

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa noin 16 prosenttia palkansaajista toimii määräaikaisessa työssä. Akavan Erityisalojen vuoden 2016 työmarkkinatutkimuksesta ilmeni, että liiton jäsenistön työnantajat käyttävät määräaikaisuuksia pääosin samassa laajuudessa: yksityisellä sektorilla 15 prosenttia, kunnissa 15 prosenttia ja valtiolla 14 prosenttia. Korkeakoulusektorilla liiton jäsenistöstä kuitenkin jopa 24 prosenttia toimi määräaikaisissa työsuhteissa.

Kun määräaikaisuuksia selvitettiin iän mukaan, tilanne näyttää toiselta. Alle 35-vuotiaista jäsenistä määräaikaisuus oli valtiosektorilla toimivista 41 prosentilla, kuntasektorilla 45 prosentilla ja korkeakouluissa samoin 45 prosentilla, kun yksityisellä puolella 24 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa.

 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston tuoreet tulokset täydentävät jo aikaisemman tutkimustiedon perusteella saatua kuvaa määräaikaisuuksien työelämää heikentävistä vaikutuksista. Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että määräaikaisissa työsuhteissa työpaikan ne laatutekijät, jotka koskevat muun muassa palkkausta, koettua työn autonomiaa, työpaikan varmuutta ja työttömyyden uhkaa, ovat heikompia kuin pysyvissä työsuhteissa toimivilla.

Määräaikaisissa työsuhteissa on havaittu olevan keskimäärin heikommat mahdollisuudet kehittyä työssä ja osallistua sellaiseen henkilöstökoulutukseen, jonka työnantaja maksaa. Kehittymis- ja kouluttautumismahdollisuudet työssä taas voivat vaikuttaa myöhempiin työllistymismahdollisuuksiin ja urakehitykseen. Aiemmin on myös havaittu, että työpaikkakohtaisella koulutukseen pääsyllä ja myöhemmällä palkkakehityksellä on myönteinen yhteys.

Määräaikaisuuksien yhteys työttömyyteen kävi selvästi ilmi myös omaa jäsenkuntaamme koskevasta Tuomas Viskarin tänä vuonna valmistuneesta tutkimuksesta. Viskari tutki liiton jäsenten työttömyyttä ja työttömyyden kokemusta vuosina 2011–2016.

Työttömien jäsentemme työurille on tyypillistä määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä, mikä näytti olevan suhteellisen pysyvä ilmiö, ja työttömyyden toistuvuus. Vastanneista noin 55 prosenttia oli ilmoittanut työttömyyden syyksi määräaikaisen työsuhteen päättymisen. Tämä oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Julkisella ja järjestösektorilla työttömäksi jääminen määräaikaisesta työsuhteesta oli huomattavasti yleisempää kuin yrityksissä.

Myös OECD:n mukaan määräaikaisissa työsuhteissa olevat ja vuokratyötä tekevät työntekijät kokevat enemmän epävarmuutta työn menettämisestä ja uudelleen työllistymisestä verrattuna vakituisiin työntekijöihin.

Huonoa henkilöstöpolitiikkaa?

Akavan Erityisalojen jäsenistöllä on verrattain paljon määräaikaisia työsuhteita – etenkin korkeakouluissa, mutta uran alkupuolella myös kunta- ja valtiosektorilla. Määräaikaisuuksien pitkän ajan palkka- ja sosiaaliset vaikutukset ovatkin jäsentemme kannalta tärkeää tietoa ja edunvalvonnan tavoitteiden kannalta olennainen kysymys.

Henkilöstöpoliittisena linjauksena epätyypillisten työsuhteiden suosiminen vaikuttaa useammastakin näkökulmasta katsottuna epäsuotuisasti.

Työnantajanäkökulmasta määräaikaisuuksien käytössä on kysymys henkilöstön vaihtuvuudesta, joka on kustannustekijä. Määräaikaisuuksien ja epätyypillisen työn käyttö vaikeuttaa organisaatiossa oppimista ja hiljaisen tiedon hyödyntämistä, ja siten organisaation menestykselle välttämättömän aineettoman pääoman jalostumista. Esimerkiksi liike-elämässä kilpailuetua syntyy yleensä yrityksissä, joilla on niihin sitoutuneet osakkeenomistajat ja työntekijät ja tavoitteena menestyä myös tulevaisuudessa.

Työnantajan löyhä sitoutuminen henkilöstöön estää pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen osaamisen kehittämisen, jota tarvittaisiin toiminnan uudistamiseen. Yksinomaan lyhytjänteiseen suorittamiseen perustuva tehokkuuden tavoittelu johtaa pitkään jatkuessaan myös kiirekulttuuriin. Se on altis virheille ja estää osaltaan henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Kilpailuedun kehittyminen edellyttää työnantajilta sitoutumista pysyviin työsuhteisiin ja työntekijöiden osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, suhdanteista riippumatta.

Lähteitä:
Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2016
Kauhanen, Merja haastattelu elokuussa 2017
Kauhanen, Merja – Nätti, Jouko – Ojala, Satu: Määräaikaisen työn vaikutus myöhempään palkkakehitykseen. Talous ja yhteiskunta 2/2017
Kesti, Marko: Henkilöstövoimavarat tuottaviksi. Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA 2014
Kesti, Marko: Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen. Talentum Helsinki 2010
OECD: Employment Outlook 2014 Nonregular employment, job security and the labour market division
Porter, Michael: Kansakuntien kilpailuetu 2. uudistettu painos. Talentum Helsinki 2006
Tilastokeskuksen aineistot
Viskari, Tuomas: Akavan Erityisalat AE ry:n jäsenten työttömyys ja työttömyydestä selviytyminen

TEKSTI Helena Lamponen
KUVA iStock

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
3/2017
3/2017
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
3/2017
3/2017
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
3/2017
3/2017
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
Sopimusneuvottelut käyntiin
Sopimusneuvottelut käyntiin
3/2017
3/2017
Sopimusneuvottelut käyntiin
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
3/2017
3/2017
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
3/2017
3/2017
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
Innostu yrittäjyydestä!
Innostu yrittäjyydestä!
Innostu yrittäjyydestä!
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
3/2017
3/2017
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
3/2017
3/2017
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
3/2017
3/2017
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
3/2017
3/2017
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
Vanhemmuus potenssiin 2
Vanhemmuus potenssiin 2
3/2017
3/2017
Vanhemmuus potenssiin 2
Lapsen etu versus ura
Lapsen etu versus ura
3/2017
3/2017
Lapsen etu versus ura
Nuorten syrjäytymiseen puututtava aikaisemmin
Nuorten syrjäytymiseen puututtava aikaisemmin
3/2017
3/2017
Nuorten syrjäytymiseen puututtava aikaisemmin
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
3/2017
3/2017
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
3/2017
3/2017
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
3/2017
3/2017
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
3/2017
3/2017
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
3/2017
3/2017
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
3/2017
3/2017
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
Akavan Erityisalat SuomiAreenassa: Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?
Akavan Erityisalat SuomiAreenassa: Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?
3/2017
3/2017
Akavan Erityisalat SuomiAreenassa: Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin
3/2017
3/2017
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi