21.09.2017
Akavan Erityisalojen verkkolehti
3/2017

Ulla Nord

– Oikeudenmukaisuus ja ihmisten tasavertainen kohtelu ovat itselleni tärkeitä arvoja ja ohjaavat myös Me-säätiön ajattelua. Kaikille pitää antaa mahdollisuus onnistua. Myös viesti siitä, että me kaikki voimme tehdä jotain lähimmäistemme eteen, on minulle tärkeä, Ulla Nord toteaa.

Kaveria ei jätetä

Nuorten syrjäytyminen on Suomessa vakava ongelma. Meillä on nyt 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Luku on pysäyttävä ja syrjäytyminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Mikäli nykyinen suunta jatkuu, syrjäytyneiden nuorten määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.

– Suomella ei ole varaa menettää näitä nuoria. Se tulee sekä taloudellisesti että inhimillisesti kalliiksi. Jokainen nuori haluaa omalla osaamisellaan osallistua yhteiskuntaan ja meidän on mahdollistettava tämä, tiivistää syrjäytymisen vastaista työtä tekevän Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord.

Mikä on Me-säätiö?

Me-säätiön tavoitteena on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa. Vuonna 2014 perustetun säätiön toiminnalla on neljä painopistettä: koulutus, työ, harrastukset ja mielenterveys.

Säätiö haluaa kehittää uusia toimintamalleja syrjäytymisen ehkäisemiseen ja tavoittelee hankkeillaan mahdollisimman suurta, mitattavaa vaikutusta. Perusajatuksena on, että kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan, perhetaustasta tai muista lähtökohdista riippumatta.

Säätiön perustajat ja rahoittajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja tunnetaan mm. Supercell- ja Sumea-peliyrityksistä.

Lue lisää Me-säätiön toiminnasta ja hankkeista: www.mesaatio.fi

****

#kaikillekone

Koulunkäynnin kangertelu on merkittävä tekijä eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden kasautumisessa. Suomessa on 130 000 nuorta, joilla ei ole mahdollisuutta oman tietokoneen käyttöön – perheellä ei ole varaa koneeseen. Tämä vaikeuttaa koulunkäyntiä ja digitaalisten taitojen oppimista. Kaikille kone -kampanjalla kerätään ja kunnostetaan käytettyjä tietokoneita näille lapsille ja nuorille.
www.kaikillekone.fi

 

Syrjäytymisriskin ensimmäiset merkit pystytään tunnistamaan usein jo varhaislapsuudessa, päiväkoti-iässä. Käyttäytymishäiriöt, oppimisvaikeudet, sosiaaliset ongelmat ja vaikea perhetausta eivät luo kuvaa myönteisestä tulevaisuudesta.

– Ydinkysymys on syrjäytymisen vastaisen työn ja palveluiden painottaminen aikaisempaan vaiheeseen eli varhaiskasvatukseen ja peruskouluun sen sijaan, että reagoidaan vasta sitten, kun tilanne on jo tosi huono ja käytetään rahaa raskaisiin korjaaviin toimenpiteisiin, painottaa Ulla Nord.

Syrjäytymisellä on myös taipumus periytyä. Suomessa alkaa olla jo neljännen polven syrjäytyneitä. Moni lapsi ja nuori elää perheessä, jossa hän ei ole esimerkiksi koskaan nähnyt vanhempiensa käyvän työssä.

Ulla Nord puhuu vankan kokemuksen kautta – takana on 25 vuoden työkokemus alalta. Ennen Me-säätiötä Nord työskenteli pitkään Helsingin Diakonissalaitoksella nuorten palvelualueen johtajana ja kehitti mm. Vamos-toiminnan, joka auttaa heikossa asemassa olevia nuoria kiinnittymään koulutukseen tai työhön.

Koulutus suojaa syrjäytymiseltä

– Peruskoulussa syrjäytymisen kannalta isoja tekijöitä ovat oppimisvaikeudet, yksinäisyys ja kiusaaminen. Nämä aiheuttavat myös mielenterveysongelmia, ahdistusta ja masennusta, kuvaa Nord.

Mielenterveysongelmia sanotaan jo nuorisomme kansantaudiksi: vuoden 1987 ikäluokasta kolmasosalla on ollut mielenterveyden ongelmia tai he ovat käyttäneet psyykenlääkkeitä. Tälläkin hetkellä 63 000 nuorta saa Kela-korvausta depressiolääkkeistä. Alle 29-vuotiaiden eri syistä sairaseläkkeelle jäävien määrä kasvaa koko ajan.

Koulutuksen katkeaminen on yksi syrjäytymisen keskeisistä syistä. Jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää ilman jatko-opiskelupaikkaa, ja nykyisten kolmekymppisten ikäluokasta 15 %:lla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa lainkaan.

Alhainen koulutustaso lisää työttömyyttä, ja pitkittynyt työttömyys pahentaa syrjäytymistä. Moni ei pääse koskaan kiinni normaaliin elämänpolkuun. Osa jää kirjaimellisesti neljän seinän sisälle, kodin ulkopuolella pistäydytään vain välttämättömintä varten.

– Työelämän isot rakenteelliset muutokset edellisten 10 vuoden aikana ovat merkinneet myös monien alhaisen koulutuksen tehtävien katoamista, mikä vaikuttaa etenkin koulussa heikosti menestyneiden poikien työnsaantiin.

Ulla Nord pitää syrjäytymisen vastaisen työn kulmakivinä pitkäkestoisuutta ja ennaltaehkäisyä.

– Peruskoulun on otettava yhä vahvemmin koppi syrjäytymisriskissä olevista. On kehitettävä eri tahojen yhteistyötä ja uusia ratkaisukeinoja, ei vain ”laastaria” lapselle, vaan tukea koko perheelle. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tulee lisätä.

– Pysyvyys on avainsana. Tämä on huomioitava myös poliittisessa päätöksenteossa. Jos kehitetään vain lyhyitä, yhden hallituskauden mittaisia ratkaisuja, ei synny pitkäkestoista vaikuttavuutta. Ihmiset jäävät tyhjän päälle, jos heitä autetaan lyhytjännitteisesti hankkeilla.

Nord painottaa kattavien tilastotietojen, data-analytiikan ja vaikutusten mittaamisen merkitystä omassa työssään; niiden avulla voidaan tunnistaa ajoituksen ja talouden kannalta parhaat vaikuttamiskeinot. Tärkeä asia on myös yhdessä tekemisen kulttuurin vahvistaminen, keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi kunnat.

Asenteet ovat koventuneet

Syrjäytymisen taustalla vaikuttavat yhteiskunnan isot rakenteelliset muutokset: talous, työttömyys ja lähiyhteisöjen murtuminen. Yhteiskunnan eriarvoistuminen, kovien arvojen nousu ja yksinäisyyden lisääntyminen näkyvät selvästi.

– Hyvinvointierot kasvavat meillä koko ajan. Köyhyysrajan alapuolella elävien määrä lisääntyy, ja myös alueelliset erot huono-osaisuuden osalta ovat selviä. Tasavertaiset mahdollisuudet jokaiselle ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja niitä tulee vaalia, korostaa Ulla Nord.

Asenneilmasto on koventunut. – Kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärrys huonompiosaisia kohtaan vähenee.

– Myös ihmisten oma kokemus mukanaolosta yhteiskunnassa heikkenee. Tulee tunne, että on arvoton ja hyödytön. Yksilöillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin.

– Kun oma elämä on selviytymistä päivästä toiseen, voimavarat vähissä ja mielessä vain se, miten saisi ruokaa lapselle ja itselle, hyvinvoivien on turha sanoa, että "ryhdistäydy".

Yksikin on tarpeeksi

Ulla Nord

 

– Mielekäs toiminta on keskeistä syrjäytymisen ehkäisemisessä, painottaa Ulla Nord. Nordin johtama Me-säätiö rahoittaa Me-taloja, joiden tavoitteena on vähentää eri asuinalueiden välistä eriarvoistumista. Esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien osalta eri kunnilla ja asuinalueilla on todella suuria eroja.

 

Sisäministeri Paula Risikko on nimennyt syrjäytymisen yhdeksi suurimmaksi uhaksi maamme sisäisen turvallisuuden kannalta. Nord on täysin samaa mieltä.

– Yksinäiseksi ja merkityksettömäksi itsensä tunteva haluaa kuulua johonkin, vaikka liittymällä negatiivisiin yhteisöihin. Elämään haetaan jotakin tekemistä ja merkitystä.

Ulla Nordin mukaan kaikista vaikeimmassa asemassa ovat ne, jotka eivät edes löydä yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Avun tarvitsijoita myös juoksutetaan luukulta toiselle.

– On kysyttävä, ollaanko silloin jo liian kaukana ihmisistä, tai liian erikoistuneita? Tarvitaan paluu kentälle, ruohonjuuritasolle.

– Toiminta, yhteisö ja vertaistuki ovat keskeiset tekijät. Eri tilanteissa olevat nuoret tarvitsevat erilaisia ratkaisuja ja palveluita. Tärkeää on luoda erilaisia sosiaalisen osallistumisen polkuja ja antaa nuorille mahdollisuus itse kehittää toimintaa, johon he haluavat osallistua.

– Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi oman asuinalueen viihtyisyyden kehittäminen tai toiminnan lisääminen. Toiminta lisää toimintakykyä ja antaa onnistumisen kokemuksia, elämälle merkitystä.

Oman työnsä kautta Nord on tunnistanut yhden selvän syrjäytymiseltä suojaavan tekijän silloinkin, kun yksilön lähtökohdat ovat huonot. Tämän perustalle rakennettiin myös Vamoksen nuorisotyön ”omatyöntekijä” – ajatus: oma vastuuhenkilö ei hylkää nuorta vaikeimmissakaan tilanteissa.

– Merkittävin suojaava tekijä on edes yhden luottavan ja turvallisen aikuisen antama tuki.

TEKSTI Pirjo Leppänen
KUVAT Uzi Varon

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
3/2017
3/2017
Pääkirjoitus: Onnellinen perhevapaa?
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
3/2017
3/2017
Toiminnanjohtajalta: Työelämän tilkkutäkki
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
3/2017
3/2017
Asiantuntijoiden ja keskijohdon säilyttävä yksiselitteisesti työaikalain piirissä
Sopimusneuvottelut käyntiin
Sopimusneuvottelut käyntiin
3/2017
3/2017
Sopimusneuvottelut käyntiin
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
3/2017
3/2017
Kiista valinnanvapaudesta siirsi sote-uudistusta vuodella
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
3/2017
3/2017
Muistathan hyödyntää liiton ura- ja työnhakupalveluja!
Innostu yrittäjyydestä!
Innostu yrittäjyydestä!
Innostu yrittäjyydestä!
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
3/2017
3/2017
Kannustavia avauksia budjettiriihessä
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
3/2017
3/2017
Isien perhevapaasta tultava uusi normi
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
3/2017
3/2017
Jäsenkysely: Perhevapaalta toivotaan turvaa ja joustavuutta
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
3/2017
3/2017
Lapsen etu töyssynä urahaaveille
Vanhemmuus potenssiin 2
Vanhemmuus potenssiin 2
3/2017
3/2017
Vanhemmuus potenssiin 2
Lapsen etu versus ura
Lapsen etu versus ura
3/2017
3/2017
Lapsen etu versus ura
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
3/2017
3/2017
Opiskelijat: Työn riittävyys huolestuttaa nuoria
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
3/2017
3/2017
Tarvitsemme monialaista nuorisotyötä
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
3/2017
3/2017
Millainen on ammattijärjestö 2.0?
Määräaikainen työ - huonompi palkka
Määräaikainen työ - huonompi palkka
3/2017
3/2017
Määräaikainen työ - huonompi palkka
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
3/2017
3/2017
6 vinkkiä: Asiantuntija, näin varaudut robotisaatioon
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
3/2017
3/2017
Työnantajalla iso vastuu henkilöstön ”digikunnosta”
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
3/2017
3/2017
Walk for Jobs - syksyn rennoin rekrytapahtuma
Akavan Erityisalat SuomiAreenassa: Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?
Akavan Erityisalat SuomiAreenassa: Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?
3/2017
3/2017
Akavan Erityisalat SuomiAreenassa: Koko kansan kirjasto – hyvää jatkoa vai hyvästi?
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin
3/2017
3/2017
Member+ toi säästöjä lomabudjettiin

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi