12.09.2014
Akavan Erityisalojen verkkolehti
3/2014

Raija EevaNäkymättömät miehet ja naiset

Raija Eeva perusti Yksinelävien yhdistyksen viisi vuotta sitten. Vastentahtoisesti, sillä hän ”olisi vain halunnut ajaa yksinelävien ihmisten asiaa ilman hallinnollista byrokratiaa.”

Päätökseen vaikuttivat Turun tuomiokirkkoseurakunnan diakonina saadut kokemukset. Diakoniatyöntekijät puhuivat jatkuvasti
vain perheistä, vaikka yli puolet asiakaskunnasta oli yksineläviä.

– Selitykseksi mainittiin hämmentyneenä, että ”näin kuuluu puhua.”

– Epäoikeudenmukaisuus alkoi kiusata minua, ja ryhdyin miettimään yhä enemmän sitä, miten asioista todella puhutaan. Esimerkiksi köyhyydestä keskusteltaessa mainittiin huolestuneena, miten perheiden määrä ruokajonoissa on lisääntynyt. Keskustelussa ei kannettu huolta siitä, että valtaryhmänä jonoissa ovat yksinelävät ja nimenomaan työikäisten yksinelävien määrä jonoissa lisääntyy.

– Termistöön ei kiinnitetä huomiota. Tilastokeskus käyttää perheiden köyhyydestä nimitystä ”korkea”, ja yksinelävien köyhyydestä sanaa ”yleinen”, vaikka nimenomaan yksinelävien köyhyys on maassamme tilastollisesti kaikista suurinta.

– Väitetään, että yksin asuvien tutkiminen on vaikeaa, koska kyseiseen ryhmään kuuluu ”niin erilaisia ihmisiä”. Onhan perheitäkin erilaisia, eikä se ole ollut este perheiden tutkimiselle. Jos olisi tutkimusta, voisi palveluitakin kehittää.

Itsekäs ja ahne

Yli miljoona

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 Suomessa oli yhteensä 2,58 miljoonaa asuntokuntaa, joista yli miljoonassa (41 %) asuttiin yksin.

Yksinasuvissa eniten on 35–64-vuotiaita (42 %), kolmannes on 65 vuotta täyttäneitä ja neljännes alle 35-vuotiaita. Yli 65-vuotiaasta väestöstä yli kaksi kolmasosaa asuu yksin.

 

Tapa, jolla aiheesta keskustellaan, johti myös syvempään kiinnostukseen. Nyt Eeva viimeistelee sosiaalityön graduaan
Turun yliopistoon, työ on diskurssianalyyttinen tutkimus yksinelävien asemasta ja aiheeseen liittyvästä diskursiivisesta vallasta.

– Yksineläviä saa meillä nimitellä miten vain. Jos samalla tavalla puhuttaisiin muista vähemmistöistä, esimerkiksi maahanmuuttajista tai ruotsinkielisestä väestöstä, nousisi melkoinen kohu, Eeva sanoo.

Keskusteluissa yksineläviä nimitellään usein ”itsekkäiksi ja ahneiksi.” Gradussaan Eeva mainitsee mm. sanomalehden mielipidekirjoituksen, jossa nimimerkki ”Perheellinen” nimittää yksineläviä ”epatoiksi” (epäkelpo, mitätön) ja kyselee, mitä kyseiset henkilöt antavat yhteiskunnalle.

– Tutkimissani nettikeskusteluissa väitettiin, että lapsettomat yksinelävät eivät ole huolehtineet toivotulla tavalla kansalaisvelvollisuudestaan ja omasta vanhuudestaan tekemällä lapsia.

– Keskustelussa sivuutettiin se, että nyt ja tulevaisuudessa yksinelävät ihmiset rahoittavat omalta osaltaan suomalaista hyvinvointia ja perhepolitiikkaa. Yhteiskunnan näkeminen kokonaisuutena, johon myös yksinelävät kuuluvat, puuttui.

– Moni yksinasuva myös huolehtii itsensä lisäksi muista, esimerkiksi ikääntyneistä vanhemmistaan tai lähipiirinsä lapsista tai tekee yhteiskunnallisesti merkittävää vapaaehtoistyötä.

Vain välivaiheessa?

Yksinelämistä ei Raija Eevan mukaan hyväksytä yhteiskunnassamme itsessään arvokkaana ja tasaveroisena elämänmuotona,
vaan se nähdään vain välivaiheena ennen tai jälkeen parisuhteen. Kun asia nähdään välivaiheena, yksinasuvien tarpeita ei tarvitse ottaa vakavasti. Joukkoa ei tutkita eikä siihen tarvitse panostaa. Näin yksinasuvista tehdään näkymättömiä.

– Esimerkiksi ammattiliitot voisivat eläkeneuvotteluissa tuoda voimakkaammin esille oikeudenmukaisuutta  myös yksinelävien näkökulmasta. Leskeneläkkeen eli siviilisäätyyn sidotun edun sijasta voisi nostaa esille elinkustannuskorotuksen kaikille yksineläville. Yli 65-vuotiaista yksineläjistä 37 % on pienituloisia, huomauttaa Raija Eeva.

Yksinelämistä ei myöskään hahmoteta taloudellisena tai yhteiskunnallisena kysymyksenä. Se hahmotetaan vain ihmissuhdekysymyksenä. Yksinelävä joutuu selittelemään ”parittomuuttaan”. Parisuhdetta pidetään itsestäänselvyytenä, normina, jota ei tarvitse perustella.

– Työelämästä keskusteltaessa puhutaan paljon työn ja perheen yhteensovittamisesta. Olisi tärkeää ottaa huomioon myös yksinelävien työhyvinvointi ja se, kuinka heidän jaksamisensa turvataan. Yksinelävillä ei ole kotona ketään jakamassa tapahtumia samalla tavalla.

Lue myös: Yksin kotona

Maassamme yli miljoona ihmistä asuu yksin. Määrä kasvaa jatkuvasti. Yksinasuvien ajatellaan yleisesti olevan enimmäkseen opiskelijoita ja eläkeläisiä. Suurin osa yksinelävistä on kuitenkin työikäisiä, 35–64 -vuotiaita.
> Yksin kotona

 

Mikseivät yksinelävät sitten liittoudu ja nouse joukolla puolustamaan oikeuksiaan? Tähän vaikuttavat monet syyt, joista yksi on riittävä tiedon saanti omasta asemasta. Nykyisessä asenneilmapiirissä moni yksinelävä tuntee itsensä ulkopuoliseksi eikä koe kuuluvansa mihinkään ryhmään.

Raija Eevan mukaan yksinelävien asema yhteiskunnassamme paranisi, jos yksineläjiä pidettäisiin yhtenäisenä väestöryhmänä. Tämä merkitsisi yksinelävien elämänmuodon hyväksymistä tasa-arvoiseksi perheellisyyden kanssa.

– Usea yksinelävä valitsee puolustautumiskeinokseen pärjäämisen ja vapauden korostamisen, ”minä olen vahva, tämä on oma valintani.”

– Monet yksinelävät ovatkin vahvoja pärjääjiä, mutta se ei poista tuen ja oikeudenmukaisuuden tarvetta.

Teksti: Pirjo Leppänen
Kuva: Veikko Somerpuro


Sallittua syrjintää

  • Yksin asuvan työttömän on otettava vastaan työ miltä tahansa muulta kuin omalta asuinpaikkakunnalta, mikäli siellä on asuntoja saatavana. Lapseton työntekijä ei voi vähentää verotuksessa toisella paikkakunnalla olevan työasunnon vuokraa tai matkakuluja. Työasuntovähennys on tarkoitettu vain perheellisille, eikä yksin asuvalla ole viikonlopun matkojen vähennysoikeutta, vaikka hänellä olisi samalla tavalla perhe tai läheisiä ihmisiä, joita hän käy katsomassa.
  • Uudessa takuueläkkeessä ei huomioida yksinelävän näkökulmaa. Vanhassa kansaneläkkeessä oli yksineläville elinkustannuskorotus, jossa huomioitiin yksinelävän korkeammat elinkustannukset. Uudessa takuueläkkeessä tehtiin muutos, ja nyt yksinelävä saa saman verran kuin parisuhteessa elävä.
  • Yksin asuva teettää samanlaisen keittiöremontin kuin naapurin pariskunta. Yksin asuva kirjaa remontistaan kotitalousvähennyksen veroilmoitukseen, pariskunta kirjaa kaksi.
  • Ruokien pakkauskoot ovat suurentuneet ja sopivat parhaiten perheille. Tämän katsotaan selittävän myös sitä, että tutkimusten mukaan yksin asuvat joutuvat heittämään eniten ruokaa roskiin.
  • Säästöbarometrin mukaan 14 %:lla ihmisistä ei ole mahdollisuutta säästää, koska talouden jokapäiväiset menot ovat niin korkeat. Tähän ryhmään kuuluvat etenkin yksinasuvat. Elinkustannukset nousevat suuriksi erityisesti asumisen ja suurten hankintojen osalta.
  • Saman barometrin mukaan 63 % suomalaisista on kiinnostunut asumaan omistusasunnossa. Monet yksinasuvat eivät kuitenkaan pidä tätä omalta osaltaan mahdollisena. Yksinasuvat on sivuutettu asuntotuotannossa. Pienemmistä ja kohtuuhintaisista asunnoista on suuri pula. Vuokra-asuminen on usein yksinasuvan ainoa mahdollisuus, mutta myös vuokra-asunnot ovat kalliita etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kasvukeskuksissa.
  • Suomen asuntopolitiikan tavoitteena on jo pitkään ollut asumisväljyyden lisääminen. Se on johtanut yksiöiden ja kaksioiden tarjonnan pienenemiseen ja kasvaneen kysynnän myötä hintojen nousemiseen. Tilastokeskuksen mukaan yksiön keskimääräinen neliöhinta oli viime vuonna 3142 euroa, kun kolmioiden ja suurempien asuntojen neliöhinta oli 2350 euroa eli lähes 800 euroa matalampi. Pääkaupunkiseudulla ero oli vielä huomattavampi: yli 1300 euroa neliöltä.
  • Eronneet ja naimattomat yksinelävät jäävät perhe-eläkkeiden tuomien etuisuuksien ulkopuolelle, vaikka he osallistuvat työurallaan vastaavalla tavalla kuin perheelliset perhe-eläkkeiden kustannuksiin.
  • Työpaikoilla yksinasuvien odotetaan yleisesti joustavan loma-ajoissaan perheellisten eduksi.
  • Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisema kohtuullisen elämän viitebudjetti luettelee kulutustavaroita, joita pariskunnat ja yksin asuvat tarvitsevat. Kun lapsettoman pariskunnan katsottiin tarvitsevan mm. kymmenen lakanaa ja pyyhettä, yksinelävät saivat viitebudjettiinsa kolme lakanaa ja pyyhettä. Yksinasuville määriteltiin yleisesti vähemmän materiaalisia tarpeita kuin pariskuntana eläville aikuisille.
 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Vapauden illuusio
Pääkirjoitus: Vapauden illuusio
3/2014
3/2014
Pääkirjoitus: Vapauden illuusio

Toiminnanjohtajalta: Väki kipuilee kuntahallinnossa
Toiminnanjohtajalta: Väki kipuilee kuntahallinnossa
3/2014
3/2014
Toiminnanjohtajalta: Väki kipuilee kuntahallinnossa

Jäsenetu: Kirjallinen ilta
Jäsenetu: Kirjallinen ilta
3/2014
3/2014
Jäsenetu: Kirjallinen ilta
Työtuomioistuin linjasi äitiysvapaan palkanmaksua
Työtuomioistuin linjasi äitiysvapaan palkanmaksua
3/2014
3/2014
Työtuomioistuin linjasi äitiysvapaan palkanmaksua
Pride korosti työelämän tasa-arvoa
Pride korosti työelämän tasa-arvoa
Pride korosti työelämän tasa-arvoa
Pen of Finland
Pen of Finland
Pen of Finland
Palkkahinnoittelu uudistuu kuntasektorilla - moni jäsen hyötyy
Palkkahinnoittelu uudistuu kuntasektorilla - moni jäsen hyötyy
3/2014
3/2014
Palkkahinnoittelu uudistuu kuntasektorilla - moni jäsen hyötyy
Töissä pitää joustaa, mutta missä menee raja?
Töissä pitää joustaa, mutta missä menee raja?
3/2014
3/2014
Töissä pitää joustaa, mutta missä menee raja?
Pää kylmänä eropakettineuvotteluissa
Pää kylmänä eropakettineuvotteluissa
3/2014
3/2014
Pää kylmänä eropakettineuvotteluissa
Yksin kotona
Yksin kotona
Yksin kotona
Kilpajuoksu työelämään kiihtyy
Kilpajuoksu työelämään kiihtyy
Kilpajuoksu työelämään kiihtyy
Jokainen uusi jäsen tukee hyvää asiaa
Jokainen uusi jäsen tukee hyvää asiaa
3/2014
3/2014
Jokainen uusi jäsen tukee hyvää asiaa
Iloa ja vauhtia Lintsillä
Iloa ja vauhtia Lintsillä
3/2014
3/2014
Iloa ja vauhtia Lintsillä
Harmaa talous syö systeemiä sisältäpäin
Harmaa talous syö systeemiä sisältäpäin
3/2014
3/2014
Harmaa talous syö systeemiä sisältäpäin
Pimeistä ylitöistä iso lovi ansioihin
Pimeistä ylitöistä iso lovi ansioihin
3/2014
3/2014
Pimeistä ylitöistä iso lovi ansioihin
Moniammatillisuudesta voimaa: ”Limutaisto” johti menestysreseptiin
Moniammatillisuudesta voimaa: ”Limutaisto” johti menestysreseptiin
Moniammatillisuudesta voimaa: ”Limutaisto” johti menestysreseptiin
Etätyö vaatii uutta johtajuutta
Etätyö vaatii uutta johtajuutta
Etätyö vaatii uutta johtajuutta
Jäsentutkimus 2014: Työttömyysturva ja edunvalvonta on tärkeintä
Jäsentutkimus 2014: Työttömyysturva ja edunvalvonta on tärkeintä
3/2014
3/2014
Jäsentutkimus 2014: Työttömyysturva ja edunvalvonta on tärkeintä
Jäsenedut.fi – Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta
Jäsenedut.fi – Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta
3/2014
3/2014
Jäsenedut.fi – Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta
Olitko kesän töissä? Muista maksaa kesätöistäsi jäsenmaksu!
Olitko kesän töissä? Muista maksaa kesätöistäsi jäsenmaksu!
3/2014
3/2014
Olitko kesän töissä? Muista maksaa kesätöistäsi jäsenmaksu!

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi