12.09.2014
Akavan Erityisalojen verkkolehti

Raija Eeva

Yksin kotona

Maassamme yli miljoona ihmistä asuu yksin. Määrä kasvaa jatkuvasti. Yksinasuvien ajatellaan yleisesti olevan enimmäkseen opiskelijoita ja eläkeläisiä. Suurin osa yksinelävistä on kuitenkin työikäisiä, 35–64 -vuotiaita.

Yhä useammalle yksineläminen ei ole välivaihe vaan pysyvä elämäntapa. Perheistä puhutaan jatkuvasti, mutta yksinelävistä tuskin lainkaan.

 

Maailman suurimmat väestötrendit ovat väestön vanheneminen ja yksinasuvien määrän lisääntyminen. Yksineläviä on eniten Pohjoismaissa, ja esimerkiksi Tukholmassa yhden hengen talouksia on jo yli 60 %. Helsingissäkin yli puolet asuu yksin. Miljoonan yksinasuvan raja Suomessa meni rikki jo vuonna 2008.

Silti yksinelävistä puhutaan ja tiedetään hyvin vähän. Yksinasuvat ovat näkymätön ryhmä yhteiskunnassamme.

Suomen Yksinelävien yhdistyksen perustajan Raija Eevan mukaan huomiotta jättäminen onkin yksinasuvien syrjinnän avainkysymys.

– Yhteiskuntamme perustuu perhe- ja parisuhdenormiin, ja yksineläviä ei edes mielletä omaksi väestöryhmäksi. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että perheistä on tarjolla runsaasti tutkimuksia, tietoja ja tilastoja, yksinelävistä ei juuri mitään. Yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu keskittyy perheisiin. Kukaan ei aja yksinelävien asiaa.

Yksin asuva = köyhä?

Yhtenä esimerkkinä syrjinnästä ja epätasa-arvosta Raija Eeva mainitsee köyhyyskeskustelun.

Meillä elää sitkeästi mielikuva varakkaista yksinelävistä. Köyhyys näyttäytyy yhteiskunnallisessa keskustelussa lähinnä
yksinhuoltajien ja lapsiperheiden ongelmana, jota ratkotaan perhepoliittisin keinoin. Perheiden köyhyyttä tutkitaan säännöllisin väliajoin, mutta yksinelävät sivuutetaan köyhyystutkimuksissa. Todellisuudessa köyhyys lisääntyy ja on korkeinta juuri yksinelävien keskuudessa. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajista 60 % on yksin eläviä, toimeentulotukea saavista kotitalouksista yli 70 %. Esimerkiksi työttömyys merkitsee yksinelävälle usein taloudellista katastrofia; koko taloudessa on vain yhdet tulot, joista maksetaan kaikki menot. Hyvätuloisenkin yksineläjän talous voi olla muutaman sairaslomakuukauden päässä romahtamisesta.

27 senttiä

Pienituloisuus kotitalouden elinvaiheen mukaan

 

 

 

Aamulehden ja Tilastokeskuksen tekemän selvityksen mukaan yksin asuvan euro on suhteessa lapsettoman pariskunnan euroon vain 27 senttiä.

Lääkäri Ilkka Taipale on puhunut yksinasuvien oikeuksien puolesta jo yli 30 vuotta. Hänen mukaansa yksinelämisen lisääntymisessä on kyse koko yhteiskunnan kattavasta asiasta, jonka merkitystä ei ole meillä vielä herätty tajuamaan.

– Suomi on yksinasuvien ihmisten köyhyydessä Euroopan pahin maa Bulgarian jälkeen, Taipale huomauttaa. Suomen yksinelävistä 33 % elää köyhyysrajan alapuolella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut kehityksen kulkevan rikkaissa maissa suuntaan, jossa yhden henkilön tulot eivät riitä köyhyysrajan yläpuolelle. Yksinasuminen lisää köyhyysriskiä kaikissa ikäluokissa myös Suomessa. Yksinasuvista 42 % sijoittuu meillä alimpaan tuloluokkaan. Onko yhteiskunnassamme pakko elää jonkun toisen kanssa vain selviytyäkseen?

Tämän vuoden huhtikuussa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto sekä vuokra-asuntoja asunnottomille välittävä Y-Säätiö jättivät valtiovarainministerille kannanoton yksinelävien aseman parantamiseksi. Järjestöt vaativat, että valtioneuvosto käynnistäisi laajapohjaisen parlamentaarisen valmistelun selvittämään yksinelävien asemaa. Järjestöjen mukaan suomalaisen politiikan tasa-arvonäkökulmaa ei ole sovellettu perheellisten ja perheettömien välille.

– Tämä on iso kysymys, jota pitää katsoa eri näkökulmista. Tämä ei ole vain sosiaali- ja terveyspuolen ilmiö, huomauttaa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva.

Kuka tahansa voi päätyä asumaan yksin

Lue myös: Näkymättömät miehet ja naiset

Raija Eeva perusti Yksinelävien yhdistyksen viisi
vuotta sitten. Vastentahtoisesti, sillä hän ”olisi vain
halunnut ajaa yksinelävien ihmisten asiaa ilman
hallinnollista byrokratiaa.”
> Näkymättömät miehet ja naiset

 

Yksin asumisen lisääntymiseen on monia syitä. Taustalla vaikuttavat mm. elintason nousu, naisten aseman parantuminen ja avioerojen lisääntyminen. Yhteiskunnan asenne- ja arvomuutokset ovat heijastuneet myös parisuhteisiin; epätyydyttävästä parisuhteesta luovutaan entistä helpommin. Kaikki eivät edes halua kumppania tai lapsia. Parisuhteessakin osapuolet voivat päätyä pitämään omat asuntonsa ja asumaan erillään.

Monet yksinelävät eivät halua vaihtaa elämänmuotoaan. Yksinasuvaa kuormittaa kuitenkin kulurakenne; kaiken maksaminen itse ja suhteessa korkeammat elinkustannukset esimerkiksi asumisen osalta. Monet yhteiskunnan toiminnot on rakennettu siten, että ne suosivat kahden ansaitsijan olemassaoloa.

Yksinasuminen ei tarkoita samaa kuin yksinäisyys, ja monilla yksinelävillä on hyvä ystäväverkosto. Yksinelävältä vaaditaan enemmän aktiivisuutta sosiaalisten suhteiden ylläpidossa, muutoin lopputuloksena voi olla ahdistava yksinäisyys. Tältä osin tilanne on tutkimusten mukaan ankein yksin asuvilla miehillä.

Sekä Eeva että Taipale ovat huomanneet, että yksineläviä koskeva keskustelu on lisääntymässä. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että käsillä ovat nyt ratkaisun hetket. Yksinasuvien heikompi sosiaalinen asema on nostettava esille. Tarve on suuri, sillä yksinasuminen on jo yleisin asumismuoto. Kuka tahansa voi löytää itsensä asumasta yksin.

Teksti: Pirjo Leppänen
Kuva: Veikko Somerpuro

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Vapauden illuusio
Pääkirjoitus: Vapauden illuusio
3/2014
3/2014
Pääkirjoitus: Vapauden illuusio

Toiminnanjohtajalta: Väki kipuilee kuntahallinnossa
Toiminnanjohtajalta: Väki kipuilee kuntahallinnossa
3/2014
3/2014
Toiminnanjohtajalta: Väki kipuilee kuntahallinnossa

Jäsenetu: Kirjallinen ilta
Jäsenetu: Kirjallinen ilta
3/2014
3/2014
Jäsenetu: Kirjallinen ilta
Työtuomioistuin linjasi äitiysvapaan palkanmaksua
Työtuomioistuin linjasi äitiysvapaan palkanmaksua
3/2014
3/2014
Työtuomioistuin linjasi äitiysvapaan palkanmaksua
Pride korosti työelämän tasa-arvoa
Pride korosti työelämän tasa-arvoa
Pride korosti työelämän tasa-arvoa
Pen of Finland
Pen of Finland
Pen of Finland
Palkkahinnoittelu uudistuu kuntasektorilla - moni jäsen hyötyy
Palkkahinnoittelu uudistuu kuntasektorilla - moni jäsen hyötyy
3/2014
3/2014
Palkkahinnoittelu uudistuu kuntasektorilla - moni jäsen hyötyy
Töissä pitää joustaa, mutta missä menee raja?
Töissä pitää joustaa, mutta missä menee raja?
3/2014
3/2014
Töissä pitää joustaa, mutta missä menee raja?
Pää kylmänä eropakettineuvotteluissa
Pää kylmänä eropakettineuvotteluissa
3/2014
3/2014
Pää kylmänä eropakettineuvotteluissa
Näkymättömät miehet ja naiset
Näkymättömät miehet ja naiset
3/2014
3/2014
Näkymättömät miehet ja naiset
Kilpajuoksu työelämään kiihtyy
Kilpajuoksu työelämään kiihtyy
Kilpajuoksu työelämään kiihtyy
Jokainen uusi jäsen tukee hyvää asiaa
Jokainen uusi jäsen tukee hyvää asiaa
3/2014
3/2014
Jokainen uusi jäsen tukee hyvää asiaa
Iloa ja vauhtia Lintsillä
Iloa ja vauhtia Lintsillä
3/2014
3/2014
Iloa ja vauhtia Lintsillä
Harmaa talous syö systeemiä sisältäpäin
Harmaa talous syö systeemiä sisältäpäin
3/2014
3/2014
Harmaa talous syö systeemiä sisältäpäin
Pimeistä ylitöistä iso lovi ansioihin
Pimeistä ylitöistä iso lovi ansioihin
3/2014
3/2014
Pimeistä ylitöistä iso lovi ansioihin
Moniammatillisuudesta voimaa: ”Limutaisto” johti menestysreseptiin
Moniammatillisuudesta voimaa: ”Limutaisto” johti menestysreseptiin
Moniammatillisuudesta voimaa: ”Limutaisto” johti menestysreseptiin
Etätyö vaatii uutta johtajuutta
Etätyö vaatii uutta johtajuutta
Etätyö vaatii uutta johtajuutta
Jäsentutkimus 2014: Työttömyysturva ja edunvalvonta on tärkeintä
Jäsentutkimus 2014: Työttömyysturva ja edunvalvonta on tärkeintä
3/2014
3/2014
Jäsentutkimus 2014: Työttömyysturva ja edunvalvonta on tärkeintä
Jäsenedut.fi – Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta
Jäsenedut.fi – Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta
3/2014
3/2014
Jäsenedut.fi – Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta
Olitko kesän töissä? Muista maksaa kesätöistäsi jäsenmaksu!
Olitko kesän töissä? Muista maksaa kesätöistäsi jäsenmaksu!
3/2014
3/2014
Olitko kesän töissä? Muista maksaa kesätöistäsi jäsenmaksu!

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi