Uusi keskusjärjestö?

Akavan Erityisalojen keskeinen tehtävä on hoitaa jäsenistönsä edunvalvontaa ja punnita päätöksiä jäsenistön edun näkökulmasta. Liiton hallitus päätti, että Akavan Erityisalat ei lähde mukaan uutta keskusjärjestöä luotaavaan selvityshankkeeseen.

Miksi emme lähde? Tällä hetkellä koemme, että korkeakoulutettujen selkeä viiteryhmä ja identiteetti ovat akavalaisessa keskusjärjestössämme. Korkeakoulutetut työelämäongelmineen ja palkkaepäkohtineen jäisivät vähemmistön rooliin mahdollisessa uudessa jättijärjestössä.

Akavalaisten työn luonne sekä koulutettujen asema työelämässä vaativat omaa, vahvaa edunvalvontaa. Akava on esittänyt muun muassa työaikalain uudistamista ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamisen kynnyksen madaltamista. Akavan Erityisalat on toiminnallaan edistänyt Akavaa kehittymään esimerkiksi luovien alojen, itsensä työllistävien, silpputyötä tekevien, työehtosopimuksia vailla olevien ja alipalkattujen korkeakoulutettujen keskusjärjestöksi. Luotamme Akavan ja sen neuvottelujärjestöjen kykyyn ja haluun tuottaa konkreettista edunvalvontaa edellä mainitsemilleni tavoitteille.

Olin paikalla marraskuisessa "salaisessa" keskusjärjestöhanketta koskevassa kokouksessa hotelli Tornissa muutaman muun akavalaisen liiton edustajan kanssa. Tuolloin totesin, että jos Akava olisi aidosti ja rehdisti haluttu mukaan tähän keskusjärjestörajat mullistavaan hankkeeseen, olisi kutsuttujen joukossa pitänyt olla Akavan puheenjohtaja. Onko Akavaa edes aidosti haluttu mukaan? Akavalaisia liittoja toki, mutta silloin hanke näyttää myös yhden keskusjärjestön hajottamiselta. Näinkö luodaan luottamusta lähteä mukaan yhteiseen keskusjärjestöön?

Olin paikalla myös 16. tammikuuta kokouksessa, jossa 75 ammattiliittoa oli keskustelemassa järjestöhankkeesta. Nyt mukana oli myös useita Akavan liittoja sekä Akavan puheenjohtaja osoittamassa, että keskusjärjestörajat eivät ole jatkossakaan este hyvälle palkansaajien yhteistyölle. Olemme kuulleet paljon hyvää, mitä uuteen muottiin asetettavat kaksi keskusjärjestöä lupaavat mukaan tulijoille. Hankkeen periaate on, että keskusjärjestöt yhdistetään ja jäsenliitot pysyvät ennallaan. Tuntuu vähän siltä kuin kuulisi sormusvalaa alttarilla. Kaikkea mahdollista hyvää luvataan ja rakennetaan yhteistä unelmaa. Voivat unelmat joskus toteutuakin, mutta usein arki astuu mukaan kuvioon. Silloin unohtuvat lupaukset ja arvot, eikä valtaa jaetakaan niin demokraattisesti.

Puoluepoliittinen sitoutumattomuus on tärkeä asia Akavan Erityisalojen jäsenille ja liitollemme. Jäsenistöstämme löytyy kannattajia tasaisesti eri puolueille. Uudessa keskusjärjestöhankkeessa on korostettu, että puoluepoliittinen sitoutumattomuus on ainakin STTK:n jäsenliitoille ns. kynnyskysymys. Sitä on vaikea uskoa. Molemmilla keskusjärjestöillä on selkeästi puoluepoliittiset sidonnaisuutensa. Akavaa toki helposti leimataan oikealle, mutta Akavan hallituksessa ja työvaliokunnassa en koe, että sinne olisi erityisempää kallistumaa. Akavassa pyritään tasapuolisesti hoitamaan poliittisia verkostoja ja yhteistyötä eri puolueiden kanssa.

Eräs toimittaja kirjoitti osuvasti, että ”euro on hyvä konsultti”. Uuden keskusjärjestöhankkeen taustalla on myös talous. Monien yhdistymistä suunnittelevien liittojen taloudellinen tilanne on heikentynyt. Liittoihinsa kytkeytyneet työttömyyskassat nostavat jäsenmaksujaan. Myös pieleen menneet sijoitukset esimerkiksi Talvivaaran osalta ovat heikentyneen talouden taustalla.

Keskusjärjestöhanketta seuraamme Akavan Erityisaloissa mielenkiinnolla ja ovi on auki palkansaajien yhteistyölle. Olipa keskusjärjestöjä yksi, kaksi tai kolme, yhteistä tekemistä riittää. Työelämän uudistamista ja työn monimuotoisuuden ymmärtämistä sekä palkansaajien aseman ja toimeentulon kehittämistä ei mikään keskusjärjestö voi omia itselleen, ei ”uusi”, eikä Akava. Työelämää uudistetaan palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden jäsenliittojen kesken yhdessä jatkossakin.

Salla Luomanmäki

(kuva: Uzi Varon)