26.02.2015
Akavan Erityisalojen verkkolehti
1/2015

Ingrid Biese

Uran vaihto vaatii rohkeutta

Uran vaihtamisen hohdokkuus on suosittu aihe mediassa. Mitkä asiat johtavat vapaaehtoiseen uramuutokseen? Filosofian tohtori Ingrid Biese on tutkinut naisia, jotka omasta halustaan luopuivat menestyksekkäästä työurastaan ja etsivät elämälleen uuden suunnan.

Media suosii tavanomaiselta urapolulta poikkeavia tarinoita. Aikuisista ammatin vaihtajista kirjoitetaan yleensä ihailevaan sävyyn. Moni pohtii, riittäisivätkö omat rahkeet samaan. Hankenin projektijohtaja Ingrid Biese kyseenalaistaa uramuutoksista luotua romantisoitua kuvaa. Muutoksen taustalla on usein henkilökohtainen, työhön kytkeytyvä syvä kriisi.

Biese on itsekin uranvaihtaja. Kaupallisen koulutuksen saaneena hän työskenteli useita vuosia konsulttina bisnesmaailmassa ja opiskeli työn ohessa sosiaalipsykologiaa. Mielessä alkoi elää haave väitöskirjan tekemisestä. Aiheena olisivat menestyneet naiset, jotka hyppäsivät pois uraputkesta. Naiset eivät jääneet pois työelämästä lopullisesti, vaan valitsivat toisenlaisen uran ja toteuttivat elämänmuutoksen omilla ehdoillaan. He vaihtoivat työpaikkaa, ryhtyivät yrittäjiksi tai kouluttautuivat uuteen ammattiin.

Erilaisia naisia, sama tarina

Väitöskirjaansa varten Biese haastatteli sekä suomalaisia että amerikkalaisia hyvissä asemissa olevia 35–52 -vuotiaita naisia, joilla oli lapsia. USAssa vapaaehtoinen uraputkesta pois hyppääminen (’opting out’) on julkisuudessa näkyvämmin esillä kuin Suomessa. Yhteiskunnista sai myös mielenkiintoista vertailumateriaalia; Suomessa on hyvä lastenhoitojärjestelmä, joten naisilla on paremmat mahdollisuudet luoda uraa kuin USAssa, jossa työkulttuuriin kuuluvat mm. pidemmät työpäivät. Kotirouvan ammattikin on yleisempi USAssa.

– Naisten tarinat ja niihin liittyvät prosessit olivat kuitenkin aivan samanlaisia, Biese toteaa.

Tutkimuksen alussa Biese haastatteli myös naisia, joilla ei ollut lapsia, mutta rajasi tämän joukon tutkimuksen laajetessa kokonaisuudesta pois. Siihen mennessä oli kuitenkin jo selvinnyt, että uranvaihtajien kertomukset olivat samantyyppisiä
riippumatta siitä, oliko naisilla lapsia vai ei. Lapset eivät olleet pääsyy muutokseen.

Askel taaksepäin?

Hyvästä asemasta ja vakituisesta työstä luopuvia naisia on myös ihmetelty etenkin meillä. Yhden näkökulman mukaan kyseessä on askel taaksepäin sukupuolirooleissa. Naiset ”heittävät uransa hukkaan”. Biesen mukaan tilanteessa on kuitenkin kyse paljon syvemmistä henkilökohtaisista valinnoista ja tuntemuksista.

– Olennainen muutos oli uusi mielentila. Naiset palasivat työelämään vahvempina ja totesivat, että saivat lopultakin olla oma itsensä. He olivat selvittäneet itselleen, mitkä ovat mielekkään työn edellytykset juuri heille. Muiden mielipiteillä ei ollut enää merkitystä.

 

– Naiset järjestelivät oman elämänsä uudelleen siten, että heillä oli enemmän aikaa läheisilleen. Tunne oman elämän hallinnasta voimistui. Muutos koettiin positiivisena, vaikka taloudelliselta kannalta naisten tulot ”uudessa elämässä” pienenivät.

– Myös elämänarvot muuttuivat, esimerkiksi statussymbolit menettivät merkityksensä.

Muutosta edelsi kriisi

– Tapaan jatkuvasti ihmisiä, joilla on joku henkilökohtainen yhteys aiheeseen, Ingrid Biese kertoo.

– Monet sanovat suoraan, että haluaisivat tehdä samoin. Kyseessä on kuitenkin iso elämänmuutos ja kun työidentiteetti on vahva, monen on vaikea oikeasti kuvitella tekevänsä jotakin muuta. Kaikki muutoksesta haaveilevat eivät toteuta koskaan isoa askelta, sillä se on myös pelottava ja vaikeasti hahmotettava asia.

Biese kritisoi tiedotusvälineissä esiteltyä ihannekuvaa uramuutoksista: ”uudesta elämästä” ja ”unelmien toteutumisesta”. Näissä tarinoissa ei juuri pureuduta syvemmälle muutosta edeltäneeseen aikaan, joka voi olla hyvinkin rankkaa. Useilla siihen liittyi kouriintuntuva kokemus oravanpyörässä juoksemisesta.

– Muutosta edelsi yleensä vakava henkilökohtainen kriisi. Pysähtymisen pakko saattoi tulla myös ulkopuolelta, esimerkiksi puolison sairastuessa.

– Haastattelemani naiset olivat kunnianhimoisia ja alun perin pitivät työstään. Työelämän jatkuva kiire ja vaatimukset olivat kuitenkin johtaneet siihen, että monet olivat syvästi väsyneitä ja kokivat, ettei heillä ollut valtaa päättää omasta elämästään. Aikaa tuntui olevan liian vähän, ja riittämättömyyden tunteet nousivat pintaan.

– Lopulta naiset päättivät, että asioiden on pakko muuttua. Useat eivät urastaan luopuessaan tienneet, mitä uutta ryhtyisivät tekemään.

Biese korostaa, ettei kyseessä ollut mikään pikaratkaisu, sillä monilla naisilla ajatus kypsyi vuosikausia. Irtioton jälkeen seurasi myös uusi identiteettikriisi. Kun ura oli ollut olennainen osa naisten elämää, yhtäkkiä he löysivätkin itsensä työttöminä, ilman tarkkaa suunnitelmaa tulevasta.

Ingrid Biese

 

Ingrid Biese on luotsannut myös työelämän tasa-arvon
mahdollisuuksia pohtinutta NaisUrat-hanketta.

 

Miten menestys määritellään?

Työkeskeisessä yhteiskunnassa yksilöitä arvioidaan ja arvostetaan työsaavutusten kautta. Puhumme ”uraohjuksista”. Merkitseekö menestys hyvää asemaa ja korkeita tuloja, vai pitäisikö menestyksestä luoda toisenlainen määritelmä?

– Urapolut ovat tyypillisesti olleet helpompia miehille. Yhteiskunnalliset asenteet ovat lähteneet siitä, ettei naisten tarvitse tehdä uraa, ja jos nainen sen tekee, hän tekee sen itselleen. Miehen katsotaan luovan uraa ennen muuta perheen tähden.

– Sukupuolirooleissa tämä näkyy myös siten, että naisten haluttomuus luoda uraa on helpommin hyväksyttävissä. Naiset voivat vedota esim. lapsiin, mikä on helpompi sanoa kuin se, etten saa työstäni samalla tavalla arvostusta kuin mies.

– Meidän kulttuurissamme lapset ja koti eivät saa näkyä töissä, mutta monella yksilöllä työ valuu kotiin. Ihailemme sitä, että ”pokka pitää”; omista ongelmista ei saa puhua. Tästä syystä monet naiset ovat yksinäisiä kokemustensa kanssa, toteaa Biese.

– Naiset puhuivatkin tilanteesta ”omana ongelmanaan”, ja kyselivät ”miksi vain minä en jaksa”, vaikka kyseessä saattoi olla selvä systeemiongelma työpaikalla.

Ingrid Bieseä kiinnostaisi jatkotutkimus miesten osalta samasta aihepiiristä. Hän uskoo, että pikku hiljaa miehetkin ovat heräämässä työskentelyyn omilla ehdoillaan ja kyseenalaistamassa sitä, miten menestys määritellään. Halu luoda uusia polkuja kasvaa.

Biese tiivistää, ettei ihmisten pitäisi joutua kriisiin ennen hyvää elämää. Työnkin tulisi olla inhimillistä työuran alusta asti.

– Uranvaihtajien taustavaikuttimet ja kokemukset ovat tärkeää tietoa, kun mietimme ratkaisuja kestävämpään työelämään.

Teksti: Pirjo Leppänen

Kuvat: Veikko Somerpuro

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Joko tiedät, ketä äänestää?
Pääkirjoitus: Joko tiedät, ketä äänestää?
1/2015
1/2015
Pääkirjoitus: Joko tiedät, ketä äänestää?

Toiminnanjohtajalta: Uusi keskusjärjestö?
Toiminnanjohtajalta: Uusi keskusjärjestö?
1/2015
1/2015
Toiminnanjohtajalta: Uusi keskusjärjestö?

Akavan Erityisalat ei lähde uuden keskusjärjestön selvitystyöhön
Akavan Erityisalat ei lähde uuden keskusjärjestön selvitystyöhön
1/2015
1/2015
Akavan Erityisalat ei lähde uuden keskusjärjestön selvitystyöhön
Kuka on äänesi arvoinen?
Kuka on äänesi arvoinen?
1/2015
1/2015
Kuka on äänesi arvoinen?
Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemat 2015
Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemat 2015
1/2015
1/2015
Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemat 2015

Jäseniä ehdolla eduskuntaan
Jäseniä ehdolla eduskuntaan
1/2015
1/2015
Jäseniä ehdolla eduskuntaan
Neuvottelujärjestelmää kehitetään tehokkaammaksi
Neuvottelujärjestelmää kehitetään tehokkaammaksi
1/2015
1/2015
Neuvottelujärjestelmää kehitetään tehokkaammaksi
Uusille urille - jäsenet kertovat kokemuksistaan
Uusille urille - jäsenet kertovat kokemuksistaan
1/2015
1/2015
Uusille urille - jäsenet kertovat kokemuksistaan
NaisUrat avasi tasa-arvon mahdollisuuksia
NaisUrat avasi tasa-arvon mahdollisuuksia
1/2015
1/2015
NaisUrat avasi tasa-arvon mahdollisuuksia
Mikä on tulevaisuuTES?
Mikä on tulevaisuuTES?
1/2015
1/2015
Mikä on tulevaisuuTES?
Psykologi Ilona Rauhala: Mukaudu muutokseen
Psykologi Ilona Rauhala: Mukaudu muutokseen
1/2015
1/2015
Psykologi Ilona Rauhala: Mukaudu muutokseen
Uuden ajan virkamies?
Uuden ajan virkamies?
1/2015
1/2015
Uuden ajan virkamies?
Luottamusmiesvoimaa!
Luottamusmiesvoimaa!
Luottamusmiesvoimaa!
Luottamusmieskonkarit kertovat
Luottamusmieskonkarit kertovat
Luottamusmieskonkarit kertovat
Kuntien uudet luottamusmiehet valitaan keväällä
Kuntien uudet luottamusmiehet valitaan keväällä
Kuntien uudet luottamusmiehet valitaan keväällä
Vuosi 2015 toi hyviä muutoksia erikoistumiskoulutuksiin
Vuosi 2015 toi hyviä muutoksia erikoistumiskoulutuksiin
Vuosi 2015 toi hyviä muutoksia erikoistumiskoulutuksiin
Tiedätkö, mitä nollatyösopimuksen allekirjoittaminen merkitsee?
Tiedätkö, mitä nollatyösopimuksen allekirjoittaminen merkitsee?
1/2015
1/2015
Tiedätkö, mitä nollatyösopimuksen allekirjoittaminen merkitsee?
 
1/2015
1/2015
Liiton uudet toimielimet aloittivat työnsä
Liiton uudet toimielimet aloittivat työnsä
1/2015
1/2015
Liiton uudet toimielimet aloittivat työnsä

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi