26.02.2015
Akavan Erityisalojen verkkolehti
1/2015

Valtiosektorin jäsentilaisuus

Uuden ajan virkamies?

Kansallismuseon auditoriossa hyristiin naurusta, kuroteltiin palkankorotuksia katosta ja nautittiin ravitseva annos tietoa valtionhallinnon nykytilasta. Akavan Erityisalojen jäsentapahtuma kokosi valtiolla työskentelevät yhteen.

Osallistujien vapaissa kommenttipuheen-vuoroissa sanottua:

”Onko johtajilla riittävästi talouden osaamista? Jos ei ole ja lukuja luetaan väärin, voidaan tehdä huonoja paniikkiratkaisuja.”

”Välillä on aika kafkamainen olo. Viestit
ovat hyvin ristiriitaisia: Samalla kun irtisanotaan
asiantuntijoita, valitetaan, ettei ole osaajia.”

”Ei tunnu reilulle, että joutuu tekemään yt:n jälkeen kahden työntekijän työt, mutta saa edelleen yhden palkkaa.”

”Jaksamisen hinta irtisanomisten jälkeen
näkyy ajan kanssa.”

”Palkkausjärjestelmässä on ristiriita, kun sen kaikkia mekanismeja, kuten kannustimia, ei voida käyttää.”

 

Millainen on uuden ajan virkamies? Tähän etsittiin vastausta Akavan Erityisalojen valtiolla työskentelevien jäsenpäivässä Helsingissä tammikuun lopulla.

– Poliitikot keräävät populistisia irtopisteitä: ”Valtion kuluja on vähennettävä”. Media julistaa: ”Olette turhia”. Illanistujaisissa kuittaillaan: ”Teillä valtion työntekijöillä on sitten niin helppoa. Pitkät lomat, eikä tulosvastuuta.” Todellisuus on kuitenkin usein toista. Jaksaminen on välillä kortilla, kertoi tilaisuuden avauspuheenvuorossa Akavan Erityisalojen valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Sirpa Lotsari.

Ei valtion työntekijöihin tarvitse silti säälien suhtautua.

– Haluamme tehdä tätä työtä ja palvella kansalaisia, vastasi Lotsari mitätöiviin heittoihin.

Hän kysyi jäsentapahtuman puhujan, valtioneuvos Riitta Uosukaisen, aihetta mukaillen: ”Onko virkamies villi, vapaa ja vastuullinen?” vai ”Arka, alistunut, ahne ja ahdistunut?”.

– Ainakaan hän ei ole yksin, muistutti Lotsari ja kehotti käyttämään luottamusmiesten apua ja Akavan Erityisalojen työntekijöiden asiantuntemustaa.

Muutokseen pakotettu valtionhallinto

Valtiotyönantajan näkemyksiä kuulijoille esitteli valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Seija Petrow.

– Ei voida kysyä, pitääkö valtionhallinnon muuttua. Globaalin ja kansallisen talouden paineet pakottavat siihen. On kysyttävä: voidaanko se tehdä hyvin ja hallitusti.

Petrow painotti sitä, ettei valtio voi jatkossa pitää työvoimaa niin paljon kuin menneinä vuosina. Tämä synnyttää paineen pidentää työuria, lisätä työn laatua ja hillitä työn hintaa.

Vaikka muutoksia on pidetty välttämättöminä Suomen kilpailukyvyn vuoksi, Petrow ymmärtää niihin kohdistuvan kritiikin.

Valtion työntekijöitä on vähennetty viime vuosikymmenen aikana rajusti. Vuonna 2000 heitä oli noin 123 000, viime vuonna vajaa 79 000.

Muutokset eivät tarkoita vain henkilövähennyksiä. Tulevaisuuden haasteiksi Petrow kuvasi tehollisen työajan lisäämisen, henkilöresurssien oikean kohdentamisen ja mitoittamisen sekä henkilöstövoimavarojen siirtämisen jous tavammin sinne, missä on tarve on suurin. Myös johtamista pyritään parantamaan, samoin vahvistamaan ministeriöiden ja muiden organisaatioiden yhteistyötä. Palkkausjärjestelmiä halutaan kehittää niin, etteivät ne toimi uudistuksen esteinä.

Sirpa Lotsari

 

Sirpa Lotsari

 

Petrow kertoi työhyvinvoinnin kasvaneen valtionhallinnossa hienoisesti viime vuosina. Työhyvinvointia ovat lisänneet erityisesti esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua ja kouluttautua. Sitä ovat puolestaan laskeneet määräaikaisuudet ja sairauspoissaolot, jotka tosin ovat vähentyneet viime vuosina.

– Työhyvinvoinnin kasvu osoittaa, että olemme kovista paineista huolimatta onnistuneet tekemään vaikeina aikoina hyvää työtä.

Kun väki vähenee, kasvaa usein yksittäisen työntekijän työmäärä.

– On johtamisen tehtävä huolehtia, ettei tilanne muodostu kohtuuttomaksi yksittäiselle työntekijälle. Jos poislähteneen tilalle ei voida palkata uutta ihmistä, työ on jaettava useamman työntekijän kesken. Jos näin ei tapahdu, asia on nostettava esiin jaksamisen näkökulmasta, painotti Petrow.

Riitta Uosukainen

 

Riitta Uosukainen

 

Katse kokonaisuuteen

Julkisalan neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Nieminen kommentoi Petrowin esitystä.

– Henkilöstövähennyksissä ei ole aina järkeä. On laskettu, että valtion töistä työttömäksi jäävän, yli 50-vuotiaan tukikulut voivat olla 70–80 prosenttia palkkakuluista. Ihmisen työttömänä pitäminen maksaa siis lähes saman kuin palkan maksaminen työstä, jota ihminen itse haluaisi tehdä.

Seija Petrow

 

Seija Petrow

 

Hän harmitteli myös sitä, että valtio on vähentänyt tutkimustoimintaa.

– Tutkimus on keskeistä menestykselle. Bulkkituotteiden valmistuksella emme pärjää. Nieminen korosti sitä, että työelämän kehittäminen tarkoittaa käytännössä työehtosopimusten kehittämistä.

– Kehittämisen hintana on kuitenkin usein raha. Tekohetken hinta ratkaisee, vaikka säästöä tulisi ajan kanssa, jos tilannetta katsottaisiin pidemmälle tai jos valtiokonsernin etua katsottaisiin kokonaisuutena.

Nieminen nosti esiin työmäärään liittyvät ongelmat. Hänen mukaansa monet tekevät niin kutsuttua harmaata ylityötä eli työtä jatketaan työajan uloskirjautumisen jälkeen töissä tai kotona.

Markku Nieminen

 

Markku Nieminen

 

– Palkan pitäisi reagoida työmäärän kasvuun. Jos työmäärä kasvaa, motivaatio ei kasva automaattisesti, jos palkka ei nouse. Yhteinen näkemys Petrowin kanssa löytyi siinä, että valtion palkkausjärjestelmien on uudistuttava. Nieminen on myös valmis pöllyttämään työaikaa.

– On syytä kysyä, onko työajan käsite tätä päivää. Pitäisi johtaa sitä, mitä saadaan aikaan, ja aikaansaamisista pitäisi palkita.

Tuoretta tietoa työelämätutkimuksesta

Liiton asiamiespuheenvuoron käytti työmarkkinalakimies Kari Eskola. Hän esitteli työelämätutkimuksen tuloksia kyselyyn, jonka Akavan Erityisalat teki jäsenistölleen marraskuussa.

– 13 prosenttia kyselyn 700 vastaajasta arvioi työkykynsä erittäin hyväksi ja 58 prosenttia melko hyväksi. Toisaalta lähes viidennes koki jonkinasteista työuupumusta.

Kysely paljasti, että vastaajat pitivät asiantuntemusta ja lainmukaisuutta hyvän hallinnon tärkeimpinä tekijöinä.

– Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että nämä toteutuvat työpaikoilla. Enemmistö vastaajista piti myös riittävää resursointia tärkeänä, mutta tämä puolestaan toteutuu arvioiduista aiheista heikoiten, kertoi Eskola.

Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta kuormitti kolmatta osaa vastaajista. Kuusi vastaajaa kymmenestä koki, että palkkauksen
oikeudenmukaisuus ja kannustavuus toteutuvat hyvin heikosti tai ei lainkaan.

Konkarin kehut virkamiehille

Iltapäivän viimeiseksi puhujaksi saatiin valtionhallinnon grand old lady, valtioneuvos Riitta Uosukainen. Vetävä puhetyyli imaisi kuulijat mukaansa.

– Pölyttyneet virkamieskuvat ovat vanhentuneita. Kun toimin vuosina 1991–1993 opetusministerinä, opin arvostamaan opetushallinnon virkamiehiä. Tiedän kokemuksesta myös sen, miten taitavia, uskollisia ja palvelevia eduskunnan virkamiehet ovat.

Uosukainen kehui myös virkamiesten täsmällisyyttä.

– Virkamiesten tulee olla tarkkoja. Heistä riippuu, millaista historiaa kirjoitetaan, sillä poliitikkojen päätökset perustuvat virkamiesten välittämään tietoon.

Uosukainen muisteli värikkäästi äidinkielenopettajauransa alkua ja korosti lakien ja sääntöjen tuntemisen tärkeyttä.

– Kun tietää rajat, voi kokeilla uutta. Muistutan tästä: Tue muotoja, niin muodot tukevat sinua. Kun tulee tiukka paikka, muotoihin voi aina palata, ja ne myös auttavat, kun tulee ongelmia. Jos ei muotoja tunne tai niitä kunnioita, on pulassa.

Kolmen vuosikymmenen kansanedustajapestin tehnyt Uosukainen nimesi virkamiehet tasavallan kivijalaksi.

– Virkamiehen sana painaa. Ministerit ja puhemiehet vaihtuvat, mutta kansliapäälliköt ja pääsihteerit pysyvät.

Teksti: Soili-Sisko Eskola

Kuvat: Markku Ojala

Mitä sait päivästä?

Juho Nurmi– Sain tapahtumasta tietoa. Usein kuulee puhuttavan paisuneesta julkisesta sektorista, mutta tilastoja katsomalla avautuu toinen totuus. Valtionhallinnossa on vähennetty työpaikkoja tuhansilla 2000-luvun alusta lähtien. Viestintä näyttää kuitenkin epäonnistuneen, sillä esimerkiksi monikaan kansanedustaja ei näytä tietävän todellisia faktoja, pohti suunnittelijana Työterveyslaitoksella työskentelevä Juho Nurmi.

Minna Saari– Päivän ohjelma oli toimiva kokonaisuus. Luennoitsijat olivat hyviä ja aihetta käsiteltiin eri näkökulmista, arvioi Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirastossa työskentelevä kihlakunnanulosottomies Minna Saari.

Minna Ylimaunu– Halusin kuulla lisää henkilöstön asemasta muutostilanteissa. Myös kollegoiden tapaaminen oli tärkeää, sillä me asiakirjahallinnon ammattilaiset työskentelemme usein aika yksin työpaikoillamme, kommentoi erikoissuunnittelija Minna Ylimaunu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Jukka Tulivuori– Työkaveri vihjasi tapahtuman. Erityisesti Markku Niemisen ja JUKOn näkökulma kiinnosti, sillä toimin itse luottamusmiehenä, sanoi opetusneuvos Jukka Tulivuori Opetushallituksesta.

 

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Joko tiedät, ketä äänestää?
Pääkirjoitus: Joko tiedät, ketä äänestää?
1/2015
1/2015
Pääkirjoitus: Joko tiedät, ketä äänestää?

Toiminnanjohtajalta: Uusi keskusjärjestö?
Toiminnanjohtajalta: Uusi keskusjärjestö?
1/2015
1/2015
Toiminnanjohtajalta: Uusi keskusjärjestö?

Akavan Erityisalat ei lähde uuden keskusjärjestön selvitystyöhön
Akavan Erityisalat ei lähde uuden keskusjärjestön selvitystyöhön
1/2015
1/2015
Akavan Erityisalat ei lähde uuden keskusjärjestön selvitystyöhön
Kuka on äänesi arvoinen?
Kuka on äänesi arvoinen?
1/2015
1/2015
Kuka on äänesi arvoinen?
Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemat 2015
Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemat 2015
1/2015
1/2015
Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemat 2015

Jäseniä ehdolla eduskuntaan
Jäseniä ehdolla eduskuntaan
1/2015
1/2015
Jäseniä ehdolla eduskuntaan
Neuvottelujärjestelmää kehitetään tehokkaammaksi
Neuvottelujärjestelmää kehitetään tehokkaammaksi
1/2015
1/2015
Neuvottelujärjestelmää kehitetään tehokkaammaksi
Uran vaihto vaatii rohkeutta
Uran vaihto vaatii rohkeutta
1/2015
1/2015
Uran vaihto vaatii rohkeutta
Uusille urille - jäsenet kertovat kokemuksistaan
Uusille urille - jäsenet kertovat kokemuksistaan
1/2015
1/2015
Uusille urille - jäsenet kertovat kokemuksistaan
NaisUrat avasi tasa-arvon mahdollisuuksia
NaisUrat avasi tasa-arvon mahdollisuuksia
1/2015
1/2015
NaisUrat avasi tasa-arvon mahdollisuuksia
Mikä on tulevaisuuTES?
Mikä on tulevaisuuTES?
1/2015
1/2015
Mikä on tulevaisuuTES?
Psykologi Ilona Rauhala: Mukaudu muutokseen
Psykologi Ilona Rauhala: Mukaudu muutokseen
1/2015
1/2015
Psykologi Ilona Rauhala: Mukaudu muutokseen
Luottamusmiesvoimaa!
Luottamusmiesvoimaa!
Luottamusmiesvoimaa!
Luottamusmieskonkarit kertovat
Luottamusmieskonkarit kertovat
Luottamusmieskonkarit kertovat
Kuntien uudet luottamusmiehet valitaan keväällä
Kuntien uudet luottamusmiehet valitaan keväällä
Kuntien uudet luottamusmiehet valitaan keväällä
Vuosi 2015 toi hyviä muutoksia erikoistumiskoulutuksiin
Vuosi 2015 toi hyviä muutoksia erikoistumiskoulutuksiin
Vuosi 2015 toi hyviä muutoksia erikoistumiskoulutuksiin
Tiedätkö, mitä nollatyösopimuksen allekirjoittaminen merkitsee?
Tiedätkö, mitä nollatyösopimuksen allekirjoittaminen merkitsee?
1/2015
1/2015
Tiedätkö, mitä nollatyösopimuksen allekirjoittaminen merkitsee?
 
1/2015
1/2015
Liiton uudet toimielimet aloittivat työnsä
Liiton uudet toimielimet aloittivat työnsä
1/2015
1/2015
Liiton uudet toimielimet aloittivat työnsä

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi