10.12.2015
Akavan Erityisalojen verkkolehti

Minna Huotilainen

Kun liikenneruuhka iskee aivoihin

Tuntuuko keskittyminen vaikealta? Suhaat töissä nopeasti tehtävästä toiseen. Sähköposteja, puhelinsoittoja, someseurantaa – työsi keskeytyy koko ajan. Työpäivä kuluu pikkuaskareissa, vaativammat tehtävät jäävät hoitamatta. Päivän päätyttyä omatuntosi soimaa tekemättömistä töistä.

Kuulostaako tutulta? Aivosi käyvät ylikierroksilla.

52 minuuttia on tutkimusten
mukaan tehokkaan
työskentelyjakson pituus. Tämän jälkeen on hyvä pitää 17 minuutin tauko.

 

– Jatkuvat keskeytykset, silppumaiset tehtävät ja hallitsematon informaatiotulva ajavat ihmisen fysiologiseen tilaan, jossa ylireagoimme pieniinkin asioihin, kuvailee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen.

– Stressitasomme on korkealla ja tuotamme viidessä minuutissa pikaratkaisuja pieniin ongelmiin, jotta edes yksi asia siirtyisi nykäisyn eteenpäin. Teemme monta asiaa yhtä aikaa, mutta emme mitään niistä hyvin. Ulkoisesti katsottuna toiminta näyttää tehokkaalta, mutta todellisuudessa se ei ole tuottavaa.

Aivotutkimukseen erikoistuneen Huotilaisen mukaan ylireagoivassa tilassa oleva työntekijä ei kykene keskittymään mihinkään pidemmäksi aikaa. Työnteko muistuttaa ees taas säntäilyä. Selkeä ajattelu, luovuus ja kyky hyödyntää omaa älyä typistyvät. Toiminnan ”isompi kuva” puuttuu. Tekemistä leimaa levottomuus ja impulsiiviselta vaikuttava päätöksenteko. Työn organisointi ja ajan hallinta takkuavat. Vapaa-ajalla unen laatu alkaa kärsiä, ja yön tunnit kuluvat työasioita vatvoessa.

Mikä ihmeen ADT?

Aivot eivät "multitaskaa"

Aivotutkimus on kumonnut hienot puheet ”multitaskingista”, monen asian tekemisestä yhtä aikaa.

Tutkijaprofessori Minna Huotilaisen mukaan ihminen
kykeneekin kyllä tarkkaavaisuuden nopeaan siirtoon ja ennakointiin tutuissa tehtävissä. Tyyppiesimerkki
on maatilan emäntä, joka hoitaa samaan aikaan kanat, tenavat ja kokkaamisen. Kun mukaan tulee uusia muuttujia, pakka sekoittuu. Ihminen kykenee keskittymään syvemmin vain yhteen asiaan kerrallaan.

– Aivot eivät ”multitaskaa”. Jos yrittää tehdä kahta työtä yhtä aikaa, aivot vaihtelevat koko ajan tehtävästä toiseen ja myös tarkkaavaisuus heittelee. Tämä syö aivojen kapasiteettia.

 

Yhä useampi asia kilpailee huomiostamme ja ajastamme. Minna Huotilaisen mukaan keskeytykset ja silppumainen työ vaikuttavat keskittymiskykyymme pitkäkestoisesti.

Viime kuukausina Suomessakin on mainittu ensimmäisiä kertoja termi ”ADT”, attention deficit trait. Se on nopeasti yleistyvää aikuisten tarkkaavaisuuden oireilua. ADT ei ole synnynnäinen keskittymis- ja ylivilkkaustila kuten ADHD, vaan kyseessä on ympäristön ja oman toiminnan aiheuttama oirehdinta. Ilmiönä ADT on niin uusi, ettei suomenkielistä nimeäkään ole vielä olemassa.

Ensimmäisenä ADT:tä kuvaili laajemmin yhdysvaltalainen tutkija Edward Hallowell. Hänen mukaansa ADT on tyypillinen uuteen työkulttuurin liittyvä oire. Sen kehittymisen taustalla on uusi teknologia ja sen mukana tullut viestintäkanavien kirjo, informaation määrä ja nopeus sekä tavoitettavuuden helpottuminen. Aivomme eivät ole sopeutuneet nyky-ympäristöön. ADT on ”liikenneruuhka aivoissa”.

Hallowellin mukaan todellinen ansa on oma tunne siitä, ettei voi olla hetkeäkään ilman älylaitteita ja jatkuvaa viestivirtaa. Hän itse rauhoittaa esimerkiksi ruokahetkensä täysin; puhelinkin on äänettömällä.

– Uusi teknologia on oikein käytettynä hieno asia. Mielestäni kaiken perusta on oppia käyttämään sitä järkevästi, sen sijaan että se käyttää meitä.

Asiat tärkeysjärjestykseen

Minna Huotilaisen mukaan nykyisen keskeytyskulttuurin syntymiseen vaikuttavat myös työjärjestelyt ja erityisesti assistenttien katoaminen työelämästä. Nyt samat työt ja osittain johtajuuskin on valutettu alaspäin.

Minna Huotilainen

 

Professori Minna Huotilainen painottaa keskittymismahdollisuuksien parantamisen vahvistavan sekä aivoterveyttä että työn tuottavuutta.

 

– Näille nykyajan ”säästötoimille” varmasti nauretaan tulevaisuudessa. Nyt kallispalkkainen asiantuntija laitetaan käyttämään paljon aikaa hankalan sähköisen matkalaskun täyttämiseen, kun asiansa osaava assistentti olisi tehnyt saman kymmenessä minuutissa.

Keskittymishäiriö uhkaa erityisesti henkilöitä, jotka sitkeästi yrittävät selvitä kaikista mahdollisista tehtävistä. Tyypillinen hälytysmerkki on jatkuva kiire ja tunne siitä, ettei saa tarpeeksi aikaan eikä hyödynnä osaamistaan niin hyvin kuin voisi, vaikka kuinka yrittäisi.

Tärkein vastalääke on työtehtävien priorisointi, ja päätös siitä on jokaisen tehtävä itse. Minna Huotilaisen mukaan nykyisen työelämän suuri taito onkin kyky johtaa omaa työtään. On opeteltava tunnistamaan, missä tilassa oma keho ja mieli on.

Oman työn johtaminen kytkeytyy suoraan myös siihen, miten kulutamme itseämme. Jos keskittymiskyky on hukassa, on korkea aika pohtia, mikä tilanteen aiheuttaa ja mitä muutoksia omassa elämässä olisi tehtävä. Esimerkiksi ADT-tilaan joutuneen yksilön keskittyminen ei parane yhdessä yössä vaan vaatii syvempiä elämäntapamuutoksia. Minna Huotilainen kehottaa myös työyhteisöjä yhteisvastuuseen.

– Osa ihmisistä ei tunnista omaa tilaansa, joten on myös työyhteisön tehtävä luoda pelisäännöt keskittymismahdollisuuksien parantamiseksi. Tätä puoltaa sekin, että ADT on oireena kollektiivinen, se leviää työyhteisössä henkilöltä toiselle.

LUE MYÖS: Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi

Teksti: Pirjo Leppänen
Kuvat: Uzi Varon

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
4/2015
4/2015
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
4/2015
4/2015
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
Myrskyinen työmarkkinasyksy
Myrskyinen työmarkkinasyksy
4/2015
4/2015
Myrskyinen työmarkkinasyksy
Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI
Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI
4/2015
4/2015
Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI
Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?
Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?
Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
4/2015
4/2015
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi
Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi
4/2015
4/2015
Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
4/2015
4/2015
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
Jäsenen ääni kuuluu
Jäsenen ääni kuuluu
Jäsenen ääni kuuluu
Oman työuran alkuun
Oman työuran alkuun
4/2015
4/2015
Oman työuran alkuun
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
4/2015
4/2015
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin
4/2015
4/2015
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi