10.12.2015
Akavan Erityisalojen verkkolehti

Karoliina Pertamo

"Ainahan tällaista on ollut"

Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?

Ristiriitaisia toimeksiantoja, vähättelyä, selän takana puhumista. Suoraa raivoamista ja alatyylistä naljailua, sivuuttamista ja mitätöintiä. Tätä on yhä useamman arki työpaikalla tänä päivänä.

Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksissa kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu nousivat yllättävän paljon esille jäsenten vastauksissa.

Kiusattu, toimi näin

Työpaikkakiusaamiseen tulee aina suhtautua
vakavasti. Jokaisen kokemus on itsessään merkityksellinen. Lähde siis hakemaan apua ja tukea heti kun tuntuu, että tilanne työpaikalla ei ole normaali.

  • Pidä päiväkirjaa tapahtuneista. Mitä, missä, milloin ja oliko muita paikalla? Tämä auttaa hahmottamaan epäasiallisen käytöksen jatkuvuutta ja toimii tarvittaessa oman todistuksesi tukena.
  • Selvitä, onko työpaikallasi valmis toimintamalli tai -ohje kiusaamisen varalta. Ota yhteyttä myös henkilöstöedustajaan (työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies/valtuutettu), mikäli sellainen on.
  • Ota epäasiallinen käytös puheeksi kiusaajan kanssa. Kerro mahdollisimman selvästi, minkälaisen käytöksen olet kokenut ahdistavana. Pyydä häntä lopettamaan. Tarvittaessa voit ottaa mukaasi jonkun toisen henkilön, esimerkiksi henkilöstöedustajan todistajaksi.
  • Mikäli tämä ei johda mihinkään, ota yhteys esimieheesi sekä mahdolliseen kiusaajan esimieheen. Kohtuullinen aika, jonka kuluessa esimiehen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin,on kaksi viikkoa.
  • Mikäli mitään ei tapahdu, ota yhteyttä työsuojeluviranomaiseen Aluehallintovirastoon.
  • Samalla kannattaa olla yhteydessä myös sekä työterveyshuoltoon että omaan ammattiliittoon. Saat tukea, tarvittaessa ammattiapua sekä neuvoja miten asiassa eteenpäin. Et ole yksin!
  • Mikäli tilanne ei kaikesta huolimatta rauhoitu tai selviä, mieti olisiko mahdollista hakea uutta työpaikkaa. Oma terveytesi on aina etusijalla.
 

Työterveyslaitoksen mukaan jopa 100 000 palkansaajaa kokee kiusatuksi tulemista päivittäin töissä. Akavan Erityisalojen yksityissektorin asiamies Saara Aikio tunnistaa työpaikkojen kiristyneen ilmapiirin.

– Valitettavasti tämän kaltaiset yhteydenotot ovat lisääntyneet jäseniltämme. Usein pahin tilanne tuntuu olevan järjestöissä, joissa työyhteisö on pieni ja työtä tehdään myös tunteen palolla. Tällaisissa tapauksissa työntekijä on usein aivan loppu kun hän soittaa. Asiat ovat kärjistyneet pitkään.

Kiusaamista esiintyy kuitenkin ihan kaikilla aloilla. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksessa eniten epäasiallista kohtelua näytti esiintyvän kuntasektorilla, jossa jopa 30 prosenttia vastaajista oli joko huomannut tai kokenut sitä itse. Vastaajat kuvailivat tilanteita usein sellaisiksi, ettei niillä ollut juurikaan todistajia, niistä tiedettiin mutta niitä siedettiin ja työntekijät tunsivat syvää voimattomuutta tilanteen edessä.

– Valitettavasti kiusaaminen näyttää olevan kuntasektorin työpaikoilla yleisempää kuin muualla. Tämä on noussut esiin myös muissa kuin omissa tutkimuksissamme, kertoo Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari. Hän näkee tähän useamman syyn.

– Kunta-alalla työsuhteet ovat perinteisesti pitkiä ja työpaikoilla on verrattain vähän vaihtuvuutta. Tämä nostaa helposti pintaan jännitteitä. Lisäksi kunnallisella puolella ei ehkä ole työpaikan ongelmiin samalla tavalla pehmeitä ratkaisumalleja käytössä kuin muualla. Kolmanneksi lähiesimiehillä on harvoin oikeaa päätäntävaltaa asioihin toisin kuin esimerkiksi yksityisellä puolella.

”Asialta suljetaan silmät ja musta muutetaan valkoiseksi.”

Mikä sitten altistaa kiusaamiselle? Kiusaajia tai kiusattuja ei itsessään yhdistä yhtään mikään. Sen sijaan huonosti voivilla työpaikoilla, joissa kiusaaminen on mahdollista, on usein paljonkin yhteistä. Työn vaativuus ja paine, epäselvät roolit ja työtehtävät, epävarmuutta ja kilpailua ruokkivat tilanteet, yleinen tyytymättömyys, taitamaton esimiestyö sekä huonosti toimiva organisaatiokulttuuri luovat hyvät kasvuolosuhteet asiattomalle käytökselle.

Saara Aikio kaipaisi menestyksekkäästi koulukiusaamista vähentäneen Kiva koulu -hankkeen tapaista mallia myös työpaikoille. Työterveyslaitos on lanseerannut muutama vuosi sitten Sopuisa työyhteisö -projektin, mutta se on vielä melko tuntematon.

Ammattiliittoon tulevista yhteydenotoista huomaa, että työntekijät eivät tiedä miten toimia tai mistä saa apua. Aina eivät myöskään esimiehet ole tietoisia miten tilanteeseen tulisi puuttua tai millaisia seurauksia puuttumattomuudella voi olla.

– Usein jo pelkkä avoimen keskustelukulttuurin ruokkiminen auttaa. Että asioista voi puhua kiihkotta ja menemättä henkilökohtaisuuksiin. Peräänkuuluttaisin ihan hyviä käytöstapoja työpaikoille. Eihän kotonakaan voi toiselle puhua miten huvittaa, Aikio huomauttaa.

Kiusaamista ei ole:

työnantajan direktio-oikeus, perustellun
rangaistuksen tai huomautuksen antaminen,
työtehtävien sujumisen normaali seuranta,
organisaation tai työtehtävien perusteltu
muutos, josta on keskusteltu työntekijöiden
kanssa, satunnaiset pahat päivät (vaikkeivät
asiallista työkäyttäytymistä olekaan).

Kiusaamista on esimerkiksi:

informaation jakamatta jättäminen, eristäminen,
kohtuuttomien työtehtävien tai aikataulujen
antaminen sekä niiden valvonta, perusteeton
työtehtävien muuttaminen, mielipiteiden
ohittaminen, täydellinen puhumattomuus,
perättömien juttujen levittely ja mustamaalaus,
huutaminen ja pilkkaaminen, seksuaalinen
häirintä ja vihjaileva, asiaton puhe sekä käytös.

 

”Olen saanut osakseni asiatonta raivoamista ja syytöksiä.”

Työpaikkakiusaaminen koskettaa koko työyhteisöä, vaikka kiusaamista tapahtuisikin vain kahden tai muutaman ihmisen välillä. Pahimmillaan työyhteisö muut jäsenet huomaavat mitä tapahtuu, mutta eivät joko uskalla tai pysty puuttumaan tilanteeseen. Tällöin he hiljaisella hyväksynnällään mahdollistavat tilanteen jatkumisen. Parhaimmillaan taas työkavereista on apua sekä tukea pysäyttää tulehtunut tilanne.

Joka tapauksessa pitkään jatkunut huono työilmapiiri altistaa koko työyhteisön työperäiselle stressille ja ahdistukselle. Kiusaamisen kohteelle seuraukset voivat olla vieläkin rankemmat: unihäiriöitä, masennusta, omanarvontunnon laskua ja keskittymisvaikeuksia.

Kiusatut ovat kuvailleet aluksi tilannetta epätodelliseksi, aivan kun olisivat itse keksineet koko jutun. ”Mietin olenko ihan hullu”, kuvaili eräs useamman työkaverinsa kiusaamisen kohteeksi joutunut.

Pitkään jatkuessaan häirintä vie usein pitkillekin sairaslomille eivätkä kaikki kuntoudu työkykyisiksi enää lainkaan. Työurien pidentämisen kannalta työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi olisi siis elinehto.

”Johtajat eivät puutu omaan toimintaansa.”

Kiusaaja on yleisimmin yksi tai useampi työtoveri, toiseksi useimmin lähiesimies. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksessa kiusaava esimies nousi selvästi yleisemmäksi. Tämä koettiin erittäin ongelmalliseksi, sillä esimiehen käytökseen ei joko pystytty tai voitu puuttua. Joskus esimiestä ylempää tahoa ei esimerkiksi enää ollut.

– Joskus esimies voi olla ainoa toinen työntekijä, jolloin kiusattu on täysin tällaisen henkilön armoilla, kuvailee Saara Aikio.

– Vaikka voisimme kuinka neuvoa tiettyyn pisteeseen saakka, on tullut joskus tilanteita joissa kehotamme etsimään uutta työpaikkaa. Yksikään työ ei ole menetetyn terveyden arvoinen.

Lähteet:
Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2014, Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hanke.
Väliotsikot suoria lainauksia Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksen avoimista vastauksista.

LUE MYÖS:

Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”

Hyväksyvä työyhteisö parantaa

Teksti: Anna-Maria Balk
Piirrokset: Karoliina Pertamo

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
4/2015
4/2015
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
4/2015
4/2015
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
Myrskyinen työmarkkinasyksy
Myrskyinen työmarkkinasyksy
4/2015
4/2015
Myrskyinen työmarkkinasyksy
Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI
Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI
4/2015
4/2015
Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
4/2015
4/2015
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
Kun liikenneruuhka iskee aivoihin
Kun liikenneruuhka iskee aivoihin
Kun liikenneruuhka iskee aivoihin
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi
Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi
4/2015
4/2015
Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
4/2015
4/2015
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
Jäsenen ääni kuuluu
Jäsenen ääni kuuluu
Jäsenen ääni kuuluu
Oman työuran alkuun
Oman työuran alkuun
4/2015
4/2015
Oman työuran alkuun
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
4/2015
4/2015
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin
4/2015
4/2015
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi