10.12.2015
Akavan Erityisalojen verkkolehti
4/2015

Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI

Paikallinen sopiminen on kuluvan syksyn kuumia perunoita. Miltei kaikki liputtavat sen puolesta – jos tietyt ehdot toteutuvat.

– En halua ajatella onnistumista rahassa, vaikka euroistakin puhutaan. Edelleenkin pidän tärkeämpänä yhtiön kehittämistä ja sitä, että nöyryys säilyisi. Työntekijöitteni kanssa koen olevani tasa-arvoinen, julisti kattoremonteilla rikastunut yrittäjä Kimmo Riihilahti televisiossa ja pääsi heti somessa laajan tykkäyksen kohteeksi. Tällä asenteella onnistuu paikallinen sopiminen!

– On työpaikkoja ja työpaikkoja. Edelläkävijäyrityksissä henkilöstön merkitys ymmärretään, Helena Lamponen sanoo.

 

Tänä syksynä vellovassa keskustelussa jotkut ovatkin ihmetelleet, mikä paikallisessa sopimisessa on niin ihmeellistä, että sitä pitää säännellä ja säännöillä jäykistää. Osa työpaikoista ei varmasti tiukkoja sääntöjä tarvitsisikaan.

– Ja nämä ovat niitä menestyviä, innovatiivisia edelläkävijäyrityksiä, joissa henkilöstö on innostunutta ja energistä ja voi vaikuttaa omaan työhönsä. Tällaisia organisaatioita on Suomessa TEKESin tutkimuksen mukaan noin neljännes, sanoo Akavan Erityisalojen edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen.

Toisaalla todellisuus on raadollinen. Löytyy loputtomasti yrityksiä, joissa paikallinen sopiminen tyssää asenteelliseen sanelupolitiikkaan, olemattomiin vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin ja puutteelliseen tietoon työelämää säätelevistä laeista ja sopimuksista.

– Varmasti jokainen ammattiliitto on törmännyt paikallisen ”sopimisen” irvikuvaan puolustaessaan jäseniä. Onko siis ihme, että suhtautuminen on skeptistä. Vaikka hyviä työpaikkoja on, nykytodellisuuden valossa ei ole valitettavasti missään nimessä jäsenten etu, että paikallinen sopiminen avattaisiin rajatta ja ehdoitta, Lamponen muistuttaa.

On huomattava, ettei aina ole kyse pahasta tahdosta. Sekä työnantaja että henkilöstö voivat olla neuvotteluissa osaamattomia. Ja jos henkilöstöedustus puuttuu kokonaan, työnantajalla ei ole vastapuolta, kenen kanssa neuvotella.

Työehtosopimukset perustana

Paikallisen sopimisen vyyhteä on maan hallituksen toimeksiannosta selvittänyt yt-asiamies Harri Hietala, joka antoi odotetun raporttinsa lokakuun puolivälissä. Paikallisen sopimisen lisääminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja se on sekä työnantaja- että yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen tavoite.

Työsuhteessa on
noudatettava lakeja ja
sääntöjä tässä järjestyksessä:

  1. Ehdottomat lainsäännökset
  2. Yleissitovat työehtosopimukset
  3. Yrityskohtaiset työehtosopimukset
  4. Lainsäännökset, joista voidaan poiketa työehtosopimuksin
  5. Työsäännöt ja vastaavat yhteistoimintasopimukset
  6. Työsopimuksen ehdot (ja sopimuksen veroinen käytäntö)
  7. Työehtosopimusten tahdonvaltaiset normit
  8. Tahdonvaltaiset lainsäännökset
  9. Vakiintunut käytäntö yrityksessä
  10. Työnantajan työnjohtovallanmukaiset määräykset

(Lähde: Tekniikan Akateemiset TEK ry)

 

Palkansaajakeskusjärjestöt kommentoivat tuoreeltaan Hietalan ehdotuksia ja toivat vahvasti esiin, että ne haluavat kehittää paikallista sopimista osana työ- ja virkaehtosopimuksia. Vihreää valoa siis näytetään, muttei ehdoitta.

– Tessien ottaminen paikallisen sopimisen perustaksi on aivan välttämätöntä, Lamponen sanoo ja muistuttaa, että jo nyt sopimukset sallivat paikalliset variaatiot.

Kunnissa paikallinen sopiminen on ehkä pisimmällä, mutta myös yksityisellä sektorilla on hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Akavan Erityisalojenkin jäseniä edustavan neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n  nimissä on lähes 30 valtakunnallista tai yrityskohtaista työehtosopimusta, jotka kaikki mahdollistavat paikallisen sopimisen asiasta tai toisesta.

– Jatkossakin työehtosopimukset ovat useimmiten altavastaajina olevien työtekijöiden kannalta turvallisin ratkaisu työpaikkatason sopimiseen. Palkansaaja- ja työnantajaliitot ovat parhaita asiantuntijoita uudistamaan paikallista sopimista alakohtaiset tarpeet huomioiden, Lamponen sanoo.

Työntekijän kannalta työehtosopimuksen ehdoton etu on myös se, että sitä koskeva erimielisyys voidaan saattaa liittojen pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Jos sopua ei näin saavuteta, liitto voi nostaa kanteen työtuomioistuimessa.

Selvitysmies Hietala näkee palkansaajajärjestöjen tapaan työehtosopimukset ensisijaisiksi, kun paikallista sopimista lisätään.

Mutta kylmiä väreitä aiheuttavana kakkosvaihtoehtona Hietala esittää etenemisen lainsäädännön kautta. Lakiin kirjattaisiin tällöin mahdollisuus ohittaa työpaikoilla työehtosopimukset ja sopia niitä huonommista ehdoista.

– Paikallisen sopimisen lisääminen lainsäädännöllä ei ole vakaan ja oikeudenmukaisen sopimusjärjestelmän ja yleissitovuuden kannalta järkevää, järjestöt varoittivat lausunnossaan.

– Mikäli työpaikkatasolla voitaisiin sopia työehtosopimusten vähimmäisehtojen alittavia sopimuksia, pahimmillaan seurauksena on matalapalkka-alojen hallitsematon kasvu.

Lamponen muistuttaa, että muutos olisi historiallinen. Lainsäädännön perustana on tähän saakka ollut työntekijän suojelun periaate, jolla suositaan heikompaa osapuolta eli työntekijää.

Helena Lamponen

 

– Aitoon sopimiseen tarvitaan tasavahvat osapuolet ja luottamusta, Helena Lamponen muistuttaa.

 

Henkilöstön edustus yritysten hallintoon

Selitysmies Harri Hietala ehdottaa paikallisen sopimisen ehdoksi sitä, että henkilöstö otettaisiin vahvemmin mukaan yrityksen hallintoon Saksan mallin mukaisesti. Hietala ehdottaa henkilöstön edustusta 30 työntekijää työllistäviin yrityksiin.

– Erillään paikallista sopimista koskevasta ehdotuksesta, Hietala ehdottaa henkilöstöedustusta keskisuuriin, sata henkeä tai enemmän työllistäviin yrityksiin. Eivätkä yritykset ehdotuksen toteutuessa voisi luoda keinotekoisia rakenteita asian hoitamiseksi, vaan avata todellisen päätöksentekoelimen henkilöstölle, kommentoi Lamponen.

– Tämä on myös yrityksen kokonaisedun mukaista, sillä henkilöstön osallistuminen tuottaa tutkitusti hyvin toimiessaan taloudellisia sekä tuottavuus- ja terveyshyötyjä. TEKESin tutkimuksen mukaan esimerkiksi innovatiivisuus edellyttää henkilöstön todellista osallistumista.

On muistettava, että hallintoedustus ei koske esimerkiksi järjestöjä, mikä on selkeä epäkohta.

Henkilöstölle osaava edustaja

Paras tilanne henkilöstön näkökulmasta on silloin, kun heitä paikallisessa sopimisessa edustaa osaava ja tietävä henkilöstöedustaja, jolla on oman ammattiliittonsa ja edustettavan henkilöstön vahva tuki takanaan. Näin on usein julkisella sektorilla, jossa paikallisella sopimisella on jo pitkät perinteet. Hietala ehdottaa ensisijaisesti luottamusmiestä edustamaan henkilöstöä paikallisessa sopimisessa.

Yksityisen sektorin työehtosopimuksettomilla aloilla turvaudutaan usein lain nojalla valittavaan luottamusvaltuutettuun. Myös hän voi onnistua hyvin edustamaan henkilöstöä. Hietala ei kuitenkaan esitä luottamusvaltuutettua henkilöstöedustajaksi paikalliseen sopimiseen, vaan toissijaisesti ”itsenäisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamaa työntekijäryhmää”.

Pahin tilanne on yksityissektorin työpaikoilla, joilla henkilöstön edustajaa ei saada valituksi ja tai joilla joku ryhtyy ”hommaan” pitkin hampain ja vailla mahdollisuuksia paneutua rooliinsa.

– Paikallinen sopiminen on henkilöstöedustajalle haastava tehtävä. Tukalassa tilanteessa kannattaa heti kääntyä oman ammattiliiton puoleen. Jo nyt paikallista sopimista ajetaan käytännössä kuin käärmettä pyssyyn ja työnantaja saattaa painostaa sopimiseen. Tähän ei tule suostua, muistuttaa Helena Lamponen.

Maan hallitus on linjannut, että paikallista sopimista koskevien ehdotusten valmistelu ja voimaan saattaminen tapahtuu vuoden 2016 aikana. Tätä juttua kirjoittaessa valmistelu ei ollut vielä edennyt.

”Paljon jää jatkoselvittelyn varaan”

Akavan Eritysalojen jäsenistöllä oli tänä syksynä peräti kahdesti mahdollisuus tavata paikallisen sopimisen selvitysmies, yt-asiamies Harri Hietala. Hän oli vieraana liiton Sopu-ryhmän ja YTN:n järjestösektorin jäsentilaisuuksissa, jälkimmäisessä heti tuoreeltaan jätettyään hallituksen tilaaman selvityksensä.

– Olen pyrkinyt selvityksessä tasapainoon, jossa sekä työnantaja että palkansaajat voittavat. Ja tätä on yritetty mahdollisimman vähillä normeilla. Mitään pakottavaa ei tässä esityksessä ole, vakuutti Hietala YTN:n järjestösektorin tilaisuudessa.

Akavan Erityisalojen edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen näkee, että Hietalan esityksestä paljon jää väistämättä myös jatkoselvittelyn varaan.

Harri Hietala

 

Paikallista sopimista maan hallituksen toimeksiannosta selvittänyt yt-asiamies Harri Hietala vieraili syksyllä Akavan Erityisalojen sopimuksettomien jäsenten edunvalvontaa pohtivan Sopu-ryhmän seminaarissa.

 

Paikallisen sopimisen ehdotuksissa plussaa ovat Lamposen mukaan seuraavat kohdat:

  • Ensisijaisena on paikallisen sopimisen lisääminen osana työehtosopimuksia.
  • Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa parannetaan.
  • Ammattiliitoille taataan kanneoikeus.

Yhteistoimintalain osalta plussaa ovat:

  • Henkilöstö- ja koulutussuunnittelu kytketään tiiviimmin yrityksen liiketoimintaan. Kirjauksen voisi tehdä ehdotettua velvoittavammin.
  • YT-lakia pyritään muuttamaan niin, ettei kyse ole vain ”irtisanomislaista”.
  • YT-laki koskisi jatkossa selkeämmin myös ulkomaisen yrityksen Suomessa olevaa sivuliikettä.
  • YT-lain rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset täsmentyvät.
  • Kaikkien säädösten ymmärrettävyyteen kiinnitetään huomiota.
  • Henkilöstöedustajien tiedonsaantia pyritään helpottamaan.

Yt-lain osalta jatkoselvittelyä Lamponen vaatii esimerkiksi kohtaan, jossa käsitellään ”toisin sopimista” henkilöstön vähentämistä koskevissa neuvotteluissa. – Tätä on ehdottomasti vielä arvioitava yhteistoimintamenettelydirektiivin, joukkovähentämisdirektiivin ja EU:n perusoikeuskirjan sekä Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan velvoitteiden näkökulmasta, jotta varmistetaan sääntelyn yhteensopivuus, Lamponen sanoo.

– Tärkeintä on, että yrityksissä kiinnitetään yhä enemmän huomiota yhdessä tekemisen ja toiminnan laatuun ja tavoitteisiin. Avainasemassa ovat yrityksen arvot ja niiden merkitys toiminnan ohjaajina.

 

Teksti: Anna Joutsenniemi
Kuvat: Markku Ojala, Uzi Varon

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
4/2015
4/2015
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
4/2015
4/2015
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
Myrskyinen työmarkkinasyksy
Myrskyinen työmarkkinasyksy
4/2015
4/2015
Myrskyinen työmarkkinasyksy
Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?
Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?
Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
4/2015
4/2015
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
Kun liikenneruuhka iskee aivoihin
Kun liikenneruuhka iskee aivoihin
Kun liikenneruuhka iskee aivoihin
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi
Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi
4/2015
4/2015
Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
4/2015
4/2015
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
Jäsenen ääni kuuluu
Jäsenen ääni kuuluu
Jäsenen ääni kuuluu
Oman työuran alkuun
Oman työuran alkuun
4/2015
4/2015
Oman työuran alkuun
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
4/2015
4/2015
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin
4/2015
4/2015
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi