10.12.2015
Akavan Erityisalojen verkkolehti
4/2015

Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi

Menestyvillä yrityksillä on alasta riippumatta jotain yhteistä: Niissä henkilöstön ja johdon välit ovat luottamukselliset ja yhteistyö pelaa. Se johtaa hyvän kierteeseen.

Tero LahdesKirjainparilla YT on ikävä kaiku. Monelle se merkitsee huolta työpaikan säilymisestä ja ahdistavan epävarmaa ilmapiiriä työpaikalla. Kuva on kuitenkin vajaa, sillä parhaimmillaan yhteistoiminta on rakentavaa työyhteisön kehittämistä. Tällainen henki on myös yhteistoimintalaeissa.

– Tutkimusten mukaan työyhteisöissä, joissa yhteistoiminta on hyvää, osataan vastata työelämän muutoksiin joustavasti ja toiminta on tuottavaa. Näissä työyhteisöissä myös työhyvinvointi on korkealla, sanoo yritysvalmentaja Tero Lahdes. Lahdes puhui Akavan Erityisalojen järjestämässä Möröstä mahdollisuudeksi? – kohti parempaa yhteistoimintaa -seminaarissa lokakuun lopussa.

Hyvästä yhteistoiminnasta kertoo myös Tero Lahdeksen ja työyhteisökehittäjä Aarno Ryynäsen juuri seminaarin alla ilmestynyt kirja Yhteistoiminta ja luottamus – Tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta 2. Kirjan ensimmäinen osa, Samassa veneessä, kertoi yrityksistä vuosien 2008–2009 taantuman Suomessa. Lahdesta harmitti, kun kaikkien huulilla olivat vain tarinat huonosti sujuneista yt-neuvotteluista ja talousvaikeuksista. Hän halusi nostaa esiin niitä tarinoita ja yrityksiä, joissa yhteistoiminta oli hedelmällistä.

– Näissäkin yrityksissä jouduttiin tekemään ikäviä päätöksiä, mutta asiat hoidettiin luottamuksen hengessä. Yt-neuvottelut sujuivat nopeasti ja organisaatioiden toimintakyky oli myös neuvottelujen jälkeen hyvässä jamassa. Nämä yritykset pääsivät rakentamaan uutta menestystä paljon nopeammin kuin sellaiset työyhteisöt, joissa yhteistoiminta oli huonoa, Tero Lahdes sanoo.

Yritysten toimintaympäristö ja koko työelämä rakenne on muuttunut valtavasti viimeisen 10–20 vuoden aikana. Globaali kilpailu on entistä kovempaa. Lahdeksen ja Ryynäsen kirja kertoo esimerkkejä tämän päivän onnistujista.

– Uskon, että Suomi saadaan nousemaan tämänkinkertaisesta vaikeasta tilanteesta. Työelämän on kuitenkin uudistuttava. Työyhteisön kaikkien jäsenten osaaminen ja kehitysideat on saatava käyttöön viimeistään nyt. Innovointi onnistuu parhaiten, kun työyhteisön toimintakulttuuri tukee sitä. Sen edellytyksenä on hyvä yhteistoiminta ja luottamus työyhteisössä, Tero Lahdes sanoo.

Parempaa tulosta yhteistoiminnalla

Lahdes ja Ryynänen haastattelivat kirjaansa eri alojen yrityksiä, jotka ovat menestyneet lamasta huolimatta. Niitä kaikkia yhdisti hyvä yhteistoimintakulttuuri. Yhteistoimintaa ei välttämättä toteutettu samalla tavoin, mutta niissä oli paljon yhteistä. Esimerkiksi luottamus.

Se ratkaisee, miten ongelmia käsitellään.

 

– Maailman johtavassa studiotarkkailukaiuttimia valmistavassa Genelec Oy:ssä luottamus on kouriintuntuvaa. Toimitusjohta kertoi yt-neuvottelukunnan olevan vähintään yhtä tärkeä kuin johtoryhmä. Hänelle on suorastaan helpotus, että neuvottelukuntaan voi tuoda yhdessä käsiteltäväksi kaikkia asioita. Matalan organisaation Genelecissä vuorovaikutus on jatkuvaa, nopeaa ja epävirallista. Heillä, kuten henkilöstömäärältään huomattavasti suuremmassa HOK-Elannossakaan, yt-palaveriin ja kokoontumiseen ei tarvita kriisiä. Kokoontumiset ovat normaalia arkea, Lahdes sanoo.

Menestyvissä yrityksissä koko henkilöstöä rohkaistaan myös tekemään aloitteita liittyvät ne sitten uusiin tuoteideoihin tai vaikka yhteiseen hyvinvointiin. Ideat myös otetaan käsittelyyn, niitä edistetään ja toimenpiteistä kerrotaan. Tämä viestii arvostuksesta toisia ihmisiä kohtaan. Yhdenvertaisuuden, rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden on oltava ihan oikeasti läsnä työyhteisön arjessa, eikä vain paperilla. Toisten arvostamisen on myös oltava vastavuoroista: henkilöstö arvostaa johtoa ja johto henkilöstöä. Kaikille on myös selvää, mihin suuntaan yritystä viedään ja siihen myös sitoudutaan yhteisesti.

Lahdeksen mukaan esimerkiksi HOK-Elannossa korostui se, miten luottamushenkilöiden ja johdon välit ovat tasa-arvoiset. Sovitusta pidetään kiinni, toisen mielipidettä kuunnellaan.

– Rehelliset välit eivät tarkoita sitä, ettei erimielisyyksiä ja ongelmia olisi. Kyse on siitä, miten ongelmia käsitellään. Toimiva yhteistoimintakulttuuri johtaa hyvän kierteeseen. Ihmiseen on sisäänrakennettuna halu antaa parastaan. Johdon ja työntekijöiden pitää antaa toisilleen mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin. Asenne ratkaisee, Tero Lahdes sanoo.

Aluksi työnantaja oli epäileväinen...

Hyvä yhteistoimintakulttuuri ei synny välttämättä automaattisesti, mutta siihen on mahdollista oppia. Stockmannilla henkilöstö heräsi vaatimaan parempaa yhteistoimintakulttuuria 2010-luvun alussa, kun talouden suhdanteet alkoivat kurittaa. Perinteikkäässä talossa oli totuttu reiluun työnantajaan, mutta uudessa tilanteessa etuja jouduttiin vähentämään. Henkilöstö halusi olla mukana neuvottelemassa muutoksista.

– Aluksi työnantaja oli epäileväinen tarkoitusperistämme, kun aloimme järjestäytyä ja vaatia lain mukaista yhteistoimintaa. Vähitellen se on ymmärtänyt, että on yhtiön etu, kun mietimme ratkaisuja yhdessä, Stockmannilla ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä ja yritysyhdistys SYT ry:n varapuheenjohtajana toimiva Minna Hirvonen sanoo.

Minna Hirvonen rohkaisee työntekijäyhdistyksiä ottamaan aktiivisesti selvää vaikuttamismahdollisuuksista. Silloin on helpompi myös selvittää työnantajalle, miksi henkilöstö kannattaa ottaa mukaan päätöksentekoon. Apua saa myös muun muassa ammattiliitosta. Käytännön yhteistoiminnassa on hyvä muistaa, ettei neuvottelupöytään kannata tuoda vain epäkohtia.

– Henkilöstön on hyvä miettiä valmiiksi ehdotuksia, joilla asiat saataisiin hoitumaan aiempaa paremmin. On myös oltava valmis perustelemaan oma kantansa. Kannattaa myös pysyä positiivisena. Matkan varrella voi olla kuoppiakin. Se, miten asiansa esittää, ratkaisee paljon, Minna Hirvonen sanoo.

Paulaharju, Hirvonen ja Lamponen

 

Seminaarin puheenjohtaja, yksityissektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja Marina Paulaharju Akavan Erityisaloista (vas) oli yhtä mieltä Minna HIrvosen ja Helena Lamposen kanssa siitä, että hyvä yhteistoimintakulttuuri auttaa yrityksiä myös menestymään. Uudenlainen, aiempaa avoimempi ja innovointiin kannustava yt-toiminta saattaa vaatia yrityksessä asennemuutosta, mutta muutoksen eteen kannattaa tehdä töitä.

 

Yt-neuvotteluilla ojasta allikkoon?

Akavan Erityisalojen edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen toi seminaarissa esiin, mikä vaikutus henkilöstön vähentämisneuvotteluilla on työyhteisöön.

– Tekniikan Akateemisten tutkimuksen mukaan lyhyellä aikavälillä asiantuntijaorganisaatioissa muun muassa työilmapiiri, työntekijöiden motivaatio, keskittymiskyky ja luovuus heikkenevät. Monen työntekijän toimintakyky myös lamaantuu osittain, Helena Lamponen sanoo.

Pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä pahemmat: Työntekijöiden ja johdon välinen luottamus rapautuu. Työnsä säilyttäneet eivät koe työtään enää yhtä merkityksellisenä. Moni kokee, ettei johdolla ole tulevaisuudessakaan onnistumisen mahdollisuuksia.

– Kaikesta tästä seuraa, etteivät heikosti toteutetut yt-neuvottelut johdakaan toivottuun tulokseen. Tavoitellut säästöt ja supistukset saavutetaan kyllä lyhyellä aikavälillä, mutta pitemmällä aikavälillä tuottavuus ja tehokkuus laskevat, Helena Lamponen sanoo ja kannustaa työyhteisöjä kehittämään yhteistoimintakulttuuriaan.

Teksti: Leena Filpus
Kuva: Susa Junnola

 
Kerro kaverille
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
4/2015
4/2015
Pääkirjoitus: Välillä on pantava hanttiin
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
4/2015
4/2015
Puheenjohtajalta: Luottamus hakusessa
Myrskyinen työmarkkinasyksy
Myrskyinen työmarkkinasyksy
4/2015
4/2015
Myrskyinen työmarkkinasyksy
Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI
Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI
4/2015
4/2015
Paikallinen sopiminen ok - sanelulle selkeä EI
Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?
Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?
Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Case: ”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Hyväksyvä työyhteisö parantaa
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
4/2015
4/2015
Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta
Kun liikenneruuhka iskee aivoihin
Kun liikenneruuhka iskee aivoihin
Kun liikenneruuhka iskee aivoihin
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Paranna keskittymistäsi, suojele aivojasi
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
4/2015
4/2015
Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja 2016
Jäsenen ääni kuuluu
Jäsenen ääni kuuluu
Jäsenen ääni kuuluu
Oman työuran alkuun
Oman työuran alkuun
4/2015
4/2015
Oman työuran alkuun
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
4/2015
4/2015
Akavan Erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin
4/2015
4/2015
Tervetuloa kevään jäsenkoulutuksiin

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi