08.12.2016
Akavan Erityisalojen verkkolehti
4/2016

Taloudellis-tuotannollisilla syillä irtisanottujen muutosturva paranee

Irtosanotuille koulutustaOsalle työnantajista tulossa velvollisuus tarjota irtisanotulle työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta.

Kesäkuussa allekirjoitetussa kilpailukykysopimuksessa sovittiin useista työelämälakeihin tehtävistä muutoksista. Ehdotetut muutokset koskevat yksityissektorilla, valtiolla ja kuntien palveluksessa olevia. Muutokset ovat eduskunnan käsiteltävinä ja ne on ehdotettu tulemaan voimaan 1.1.2017.

Työnantajalla on jatkossa velvollisuus kustantaa ja tarjota työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Velvoite koskee työnantajia,

  • jotka irtisanovat henkilöstöä taloudellis-tuotannollisista syistä ja
  • joiden henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 30.

Velvoitetta on ehdotettu työsopimuslakiin, valtion virkamieslakiin ja kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin.

Koulutukseen tai valmennukseen ovat oikeutettuja ne työntekijät, virkamiehet ja viranhaltijat, joiden palvelussuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta palvelussuhteen päättymiseen mennessä.

Valmiuksia työllistyä arvioidaan yksilöllisesti. Valmennus tai koulutus voidaan järjestää kullekin irtisanottavalle joko henkilökohtaisesti tai ryhmäkohtaisena palveluna. Valmennuksen tai koulutuksen on edistettävä irtisanotun uudelleentyöllistymistä.

Valmennuksen tai koulutuksen arvon on vastattava työntekijän, virkamiehen tai viranhaltijan laskennallista palkkaa kuukaudelta. Tai vaihtoehtoisesti arvon on vastattava työnantajan samassa toimipisteessä työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota sen mukaan, kumpi on suurempi. Palkka lasketaan vuosilomapalkan laskennan periaatteilla.

Valmennus tai koulutus on toteutettava irtisanomisajan päätyttyä kahden kuukauden kuluessa. Painavasta syystä*) valmennus tai koulutus voisi osittain tai kokonaan toteutua myöhemmin. Valmennuksen tai koulutuksen toteutusaika tai arvioitu aika on oltava työntekijän, virkamiehen tai viranhaltijan tiedossa, kun hänen palvelussuhteensa päättyy.

Käsittely etukäteen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa neuvotellaan tällaisen koulutuksen tai valmennuksen järjestämisen periaatteet ja ne kirjataan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Ajatus on, että periaatteista neuvotellaan osana henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, vaikka työnantaja ei suunnittelisi irtisanomisia.

Periaatteet voivat koskea esimerkiksi sitä,

  • minkälaista koulutusta tai valmennusta henkilöstölle järjestetään irtisanomistilanteessa,
  • miten koulutusta tai valmennusta hankitaan ja
  • mikä on henkilöstön rooli koulutuksia tai valmennuksia suunniteltaessa.

Periaatteiden sisällön laajuuteen ja käsittelytapaan vaikuttavat työnantajan toimiala, työpaikan olosuhteet, henkilöstön koulutustaso ja valmiudet työllistyä uudelleen irtisanomistilanteessa.

Periaatteiden huolellinen valmistelu ja käsittely henkilöstösuunnitelmaa koskevissa neuvotteluissa edistävät työnantajan kustantaman valmennuksen tai koulutuksen järjestämistä ja tarjoamista käytännössä, mikäli työnantaja myöhemmin päätyisi irtisanomisiin. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatattava vastaamaan uusia velvoitteita vuoden 2017 aikana.

Ei vero- ja työttömyysturvavaikutuksia

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että työnantajan kustantama ja tarjoama työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus ei ole saajalleen veronalaista etua. Valmennus tai koulutus ei pääsääntöisesti vaikuttaisi työttömäksi jääneen työttömyysetuuteen.

Kuka saa sopia paikallisesti?

Henkilöstöedustajan tekemä paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, virkamiehiä tai viranhaltijoita, joita hänen on katsottava edustavan.

Sen jälkeen kun työntekijä on irtisanottu ja hänen työsuhteensa on päättynyt, henkilöstöedustajalla ei ole oikeutta tehdä sopimusta tämän henkilön puolesta ilman nimenomaista valtuutusta.

Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus poiketa työehtosopimuksilla työsopimuslain valmennuksen tai koulutuksen tarjoamista koskevan säännöksen sisällöstä ja menettelytavoista. Tämä mahdollistaa alakohtaisten erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioon ottamisen. Työehtosopimuksen määräyksillä voidaan lisäksi rajata työnantajan ja henkilöstön sopimisoikeuden laajuutta yritystasolla.

Myös valtion virkaehtosopimuksella voidaan sopia toisin valmennuksen tai koulutuksen tarjoamisesta.

 

Toisin voidaan sopia paikallisesti

Työnantajan kustantamasta työllistymistä edistävästä valmennuksesta tai koulutuksesta voidaan neuvotella ja sopia toisin paikallisesti.

– Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnantaja kustantaa osittain tai kokonaan valmennuksen tai koulutuksen, jonka työntekijä itse hankkii. Sama koskee valtion virkamiehiä ja kunnallisia viranhaltijoita.

– Työnantaja ja henkilöstö saavat sopia toisin koulutuksen tai valmennuksen arvon määräytymisestä. Voidaan sopia, että valmennusta tai koulutusta kohdennetaan erityisesti niihin työntekijöihin, virkamiehiin tai viranhaltijoihin, joiden valmiudet työllistyä uudelleen ovat heikoimmat. Tässä tilanteessa voidaan poiketa lähtökohtana olevasta koulutuksen tai valmennuksen kuukauden palkkaa vastaavasta arvon määräytymisestä.

– Työnantajalla ja henkilöstöllä on oikeus sopia myös muista järjestelyistä, joilla edistetään irtisanottujen työllistymistä. Voidaan sopia muutosturvaohjelmasta, jolla edistetään työllistymistä, avustetaan yritystoiminnan aloittamisessa tai kouluttautumisessa. Valmennuksen tai koulutuksen toteuttamista koskevaa kahden kuukauden aikarajaa irtisanomisajan päättymisestä ei sovelleta tällaisiin paikalliseen sopimukseen perustuviin muihin järjestelyihin.

Työnantajalla korvausvelvollisuus

Jos työnantaja laiminlyö valmennuksen tai koulutuksen, on hän velvollinen suorittamaan työntekijälle, virkamiehelle tai viranhaltijalle korvausta. Sen tulee olla suuruudeltaan koulutuksen tai valmennuksen arvoa vastaava määrä.

Jos työnantaja on laiminlyönyt järjestämisvelvollisuuden osittain, korvausvelvollisuus vastaa laiminlyötyä osuutta. Kysymys voisi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa koulutuksen arvo on pienempi kuin lainsäädännössä edellytetään.

Mikäli koulutuksen tai valmennuksen järjestämisestä on tehty paikallinen sopimus, työnantajan korvausvelvollisuus määräytyy tällöin paikallisen sopimuksen perusteella. Myös työnantajan velvoitteiden mahdollista laiminlyöntiä arvioidaan tällöin paikallisen sopimuksen nojalla.

Valtion virkamiesten ja kunnallisten viranhaltijoiden korvausvaatimukset käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.

Työterveyshuoltoon oikeus kuusi kuukautta

Työnantajalla on velvollisuus järjestää näille irtisanomilleen henkilöille työterveyshuoltosopimuksen mukainen työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Sama koskee valtion virkamiehiä, kunnallisia viranhaltijoita ja kirkon viranhaltijoita. Työnantajalla on oikeus saada tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista korvausta.

Yhteistoimintalain sääntelyn piiriin ulkomaisen yrityksen Suomessa toimivat sivuliikkeet

Yhteistoimintalain soveltamisalaa laajennetaan ulkomaisten yhteisöjen Suomessa toimiviin sivuliikkeisiin, joissa työskentelevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Sivuliike on ulkomaisen elinkeinonharjoittajan pääliikkeen Suomessa toimiva yksikkö, johon kohdistuu Suomen lakiin perustuvia velvollisuuksia. Näissä sivuliikkeissä on neuvoteltava henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat vuoden 2017 aikana yhteistoimintalain mukaisesti.

*) Painava syy on esimerkiksi silloin, kun koulutus jatkuu esimerkiksi koulutuksen toteuttajan aikataulusta johtuen säädetyn  aikarajan yli. Painava syy on myös, kun tarkoituksenmukaista valmennusta tai koulutusta ei ole annetuissa aikarajoissa  saatavissa tai kun järjestetty valmennus tai koulutus peruuntuu työnantajasta johtumattomasta syystä.

TEKSTI Helena Lamponen
KUVA iStock

 
Kerro kaverille
 
4/2016
4/2016
 
4/2016
4/2016
Tasa-arvo ja uusi työ Akavan Erityisalojen painopisteinä
Tasa-arvo ja uusi työ Akavan Erityisalojen painopisteinä
4/2016
4/2016
Tasa-arvo ja uusi työ Akavan Erityisalojen painopisteinä
 
Millainen on koko elämäsi kunta?
Millainen on koko elämäsi kunta?
4/2016
4/2016
Millainen on koko elämäsi kunta?
Näin työpaikka selvisi kriisistä
Näin työpaikka selvisi kriisistä
4/2016
4/2016
Näin työpaikka selvisi kriisistä
Akavan Erityisalat 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen
Akavan Erityisalat 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen
4/2016
4/2016
Akavan Erityisalat 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen
Tärkeintä on vakaa työ ja toimeentulo tulevaisuuden työelämässä
Tärkeintä on vakaa työ ja toimeentulo tulevaisuuden työelämässä
4/2016
4/2016
Tärkeintä on vakaa työ ja toimeentulo tulevaisuuden työelämässä
Palava kiinnostus vie eteenpäin työelämän murroksessa
Palava kiinnostus vie eteenpäin työelämän murroksessa
4/2016
4/2016
Palava kiinnostus vie eteenpäin työelämän murroksessa
Tuhti paketti palveluita yrittäjälle
Tuhti paketti palveluita yrittäjälle
Tuhti paketti palveluita yrittäjälle
Kohti uutta työelämää
Kohti uutta työelämää
4/2016
4/2016
Kohti uutta työelämää
Erotu osaamisella
Erotu osaamisella
4/2016
4/2016
Erotu osaamisella
Palkkaa mut!
Palkkaa mut!
4/2016
4/2016
Palkkaa mut!
Miksi Ruotissa menee paremmin?
Miksi Ruotissa menee paremmin?
4/2016
4/2016
Miksi Ruotissa menee paremmin?
Eleet ja ilmeet ovat vaikuttavaa viestintää
Eleet ja ilmeet ovat vaikuttavaa viestintää
4/2016
4/2016
Eleet ja ilmeet ovat vaikuttavaa viestintää
Työttömyysturvaan muutoksia vuonna 2017
Työttömyysturvaan muutoksia vuonna 2017
Työttömyysturvaan muutoksia vuonna 2017

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

P. 0201 235 340

www.akavanerityisalat.fi